IRC-Galleria

Rakas päiväkirja
Tänään näin kuinka musta korppi lensi ulos ikkunasta minun itkuhuivi mukanaan. Se heitti sen maahan, jossa se repi sen riekaleiksi. Kaikki viimeisetkin surulliset muistot, jotka olivat jäljellä katosivat kuin varjo pimeään silmieni edessä. "Voi miten ihanaa! Sain sen pois harteiltani..." ajattelin samalla, kun keitin riisiä palkkioksi korpille, joka näytti onnelliselta repiessään huiviani palasiksi. Voi kuinka onnellinen olinkaan, kun kaikki huolet olivat ohi kunnes muistin ne kaikki iloiset asiat, jotka silmieni edessä repeilivät palasiksi. "...mutta millä hinnalla...?" mumisin hurjuessani lattiaa kohti kyynel silmässä. "Mitä, jos en muista tuota? Tai tuota ja tätä?" kysyin itseltäni korpin lentäessä viereeni. Se nauroi minulle pilkallisesti, voitko uskoa?! Rakas, tuijotin sitä perkeleen otusta vihaisesti, mutta se vain nauroi minun kustannuksellani, kunnes oli liian myöhäistä... Otin siitä lujan otteen ja revin sen siivet ja pään irti. Niin kummallista kuin se onkin, siitä ei tullut verta vaan lasin siruja, jotka lävistivät käteni samaan aikaan, kun kuulin pääni sisältä korpin pilkallista naurua. Korppi oli voittanut minut... HÄN voitti minut... hän TUHOSI minut... vain toinen voittaa ja toinen häviää

- The Silent Sound