IRC-Galleria

Jatkoa siis kauppakadun approon (tässä blogissa lokakuu 2007)

Olihan taas Ynnän appro. Ja sinä teit sen taas.

Ensimmäisessä baarissa istuin kolmen kaverini kanssa, ja sinä tulit yhden minun kaverini kanssa ja liityit seuraan. Arvelin että jos en kiinnitä sinuun mitään huomiota, ilta sujuu hyvin. Vähänpä tiesin.

Itse jäin nauttimaan Killkenny-tuoppini loppuun kun muu pöytäseurue suuntasi toiseen baariin. Itse tulin muutaman minuutin kuluttua perästä. Kerkesin melkein lähelle teidän pöytää, jossa siis olit sinä ja minun kolme kaveriani, kun kuulin tuo ah niin varismaisen äänesi "Slindi et tule tänne Slindi mene pois". Minähän en tähän kiinnittänyt mitään huomiota vaan jäin seisoskelemaan pöydän toiselle puolelle ja keskustelin parin kaverini kanssa. Jostain syystä tyydyit tilanteeseen ja olit kerrankin hiljaa. Juomat juotuamme suuntasimme lähemmäksi keskustaa, emmekä päässeet tästä toisesta baarista kuin muutaman metrin kun sama itku alkoi "Sami mee pois et tule meidän kanssa seuraavaan baariin". Tässä vaiheessa ärähdin itsekin jo että kuka helvetti se tulee minun seuraani ja pyytää minua poistumaan. Yksi kavereistani yritti tyynnytellä minua, mutta päätin tehdä kuten halusit ja poistuin omille teilleni. Sinähän et minun bile-iltaani pilaa.

Siis loppu hyvin kaikki hyvin, loppubileissä pyörit taas siinä lähellä, mutta et kiinnittänyt minuun mitään huomiota ja siitä kiitos. Luultavasti olit niin kännissä että et edes tajunnut minun läsnäoloani.

Mielenkiintoista on se, että vasta kun en ensimmäisessä baarissa kiinnittänyt sinuun mitään huomiota, aloit vaatia minua poistumaan porukasta. Voi, onko joku huomionkipeä? Herranlettas kun äidin ja isän pikkutyttö ei saa huomiota hän alkaa itkemään ja kerjäämään huomiota muilta. Harmi vaan että se ei toimi kun ollaan minun kaveriporukassani.

Ja aivan kuten kauppakadun appron jälkeen itkit irkissä kirjoituksestani, tulet itkemään tästäkin. Aivan sama. Nauroin kun katsoin sinun yritystäsi kerjätä sympatiaa muilta kanavalaisilta, turhaan. Äiti ja isä ehkä puolustavat sinua oli tapaus mikä hyvänsä, mutta oikeassa elämässä ihmiset käyttävät aivojaan eikä täällä sinua lelli kukaan muu kuin ehkä avomiehesi. Yritä tottua siihen, et saa kaikkea mitä haluat. Et varsinkaan minulta. Vittuile minulle, et saa huomiota, jätä minut rauhaan et sittenkään saa huomiota. Ynnän appron jälkeen sinun on turha edes anoa anteeksi käytöstäsi, kuten teit kauppakadun appron jälkeen. Sinä mokasit kahdesti ja kolmatta kertaa ei tule.

Entäs tulevaisuus? Vappu on edessä, ja lupaan että jos tulet meidän seuraamme ja alat rääkymään että minä olen liikaa siinä porukassa, teen jotain kamalaa. Ehkäpä suutelen sinua suulle! Siitä et selviytyisi ikinä, haha. Joten pysy poissa, ja tee meidän molempien elämästä helpompaa kiitos.

Mitä useampiin ihmisiin tutustun, sitä paremmin huomaan että ihmiset eivät ole tutustumisen arvoisia

Tänään sen ymmärsin: luonnonsuojelijat haluavat muuttaa maailmaa. He haluavat kontrolloida maailmaa ja sen tilaa. Kontrolloida luontoa. Ilmasto lämpenee, se pitää pysäyttää. Ihmisen pitää olla maapallon valtias ja hallita lämpötilaa. Ihmisen pitää hallita eläinten kohtaloita. Ihmisen pitää pystyä estämään lajien sukupuuttoon kuoleminen. Ihmisen pitää pystyä estämää aavikoituminen. Napajäätiköiden sulaminen.

Ja samaan aikaan ihmisen pitäisi olla pelkkä eläin, elää luonnon armoilla ja ehdoilla. Olla laji muitten joukossa. Pisara valtameressä. Tyytyä vähään ja olla vaatimaton.

Tässä on ristiriita jota hipit ja muut vastaavat hihhulit eivät näe ja se saa minut näkemään punaista. He jotka eniten saarnaavat luonnollisuuden puolesta haluavat ihmisen ottavan jumalan roolin maapallolla. Haistakaapa paska.

1) Jos valmistuu yliopistosta maisteriksi viidessä vuodessa, valmistuminen on viivästynyt (bilettämisen vuoksi). T: kauppatieteilijä

2) Matematiikan kurssissa on 40h luentoja, 20h ohjauksia (vapaa-ehtoiset) ja 20h harjoituksia (käytännössä pakolliset) tekee tämä siis yhteensä 80h. Kurssista saa 3ov eli työtunteina tämä on 120. Tästä voimme siis laskea että koska kurssi kestää 10 viikkoa, jää jokaiselle viikolle 4h käytettäviksi harjoituksiin kotona. Ts. kolmen opintoviikon eteen joutuu tekemään töitä kolmen opintoviikon verran! Spank my butt and call me Charlie! Ennenkuulumatonta! Hälyttäkää keltainen lehdistö, yliopiston rehtori ja Amnesty International. Miten kukaan voi kuvitella että kurssin eteen joutuisi oikeasti tekemään jotain!?

"Matematiikan peruskurssi on yksittäisenä kurssina pitkä ja raskas ja erittäin hankala opiskelijoiden kannalta." (PörssiKurssi 1/07).

Kaiholla muistelen vanhaa fysiikan peruskurssi 2:sta, joka oli laajuudeltaan 6ov, sisälsi 4 labratyötä ja yhden työselostuksen, kolme välikoetta ja kurssi kesti tammikuusta huhtikuun loppuun. Vastaavia lukukauden kestäviä kursseja on muuten lähes kaikki muutkin fysiikan kurssit nykyisiä appron kursseja lukuunottamatta, joten ehkä kauppatieteilijät ovat oppineet pääsemään liian helpolla?

--

Ja lisää tulee sitä mukaa kun keksin avautua.

Satakieltä ei voi vangita. Jaa miksei?

Siksi että vaikka tämän linnun saisikin häkkiin, ei sen henkeä voi koskaan vangita. Satakielen ydin se henki joka liitää vapaana. Jos linnun sulkee häkkiin, se voi laulaa. Se voi syödä, juoda ja elää. Vaan se ei ole koskaan vapaa. Vain henki liitää vapaana, ja sitä ei voi koskaan vangita. Vangittu lintu laulaa siitä mitä sillä ei ole. Ei vapautta, ei tulevaisuutta, ei kohtaloa. Se voi kuulostaa yhtä kauniilta kuin vapaan linnun laulu, mutta sitä se ei ole. Vapaa lintu laulaa ilosta. Se laulaa tulevaisuuden määräämättömyydestä. Se laulaa siitä ilosta, että tietää elävänsä kunnes kuolee. Se tietää kuolevansa. Se on iloa.

Vaan vangittuna ei satakieli voi koskaan laulaa ilosta, ei vapaudesta, ei onnesta. Ei kohtalosta. Ei satakieli ole satakieli ilman henkeä. Hengetönnä satakieli on vain varis. Laulaa, itkee. Kuitenkin vapaus on se mikä tekee satakielestä satakielen. Vapaus lentää, laulaa, elää kuolla. Ilman sitä lintu ei ole mitään. Vain varjo entisestä.

Voiko satakieltä sitten ikinä saada omakseen? Kyllä voi, vaan ei vangiksi. Satakieli lentää aina pois jos haluaa, ja tulee takaisin jos haluaa. Vain siihen voi luottaa. Vain silloin satakieli on satakieli. Muulloin lintu on vanki, varjo itsestään. Parempi siis antaa linnun lentää vapaana, kuulla laulu usvaisessa aamussa kerran kesässä kuin ottaa vangiksi ja kuulla vangitun linnun laulu joka aamu. Ei kyse ole siitä mitä sinulla on, vaan siitä mitä sinulle annetaan.

Niin sinä tulit approssa seuraamme. Tiesin heti että tästä ei hyvä seuraa mutta vittuilin silti. Sellainen olen. Hyvin pian karjuit että minun pitäisi lähteä siitä seurasta, omien kaverieni porukasta vain koska et pidä minusta. Todella tyylikästä toimintaa. Puolustukseni on se että vittuilen kaikille, ne jotka eivät siitä välitä jäävät ja muut vetävät herneen nenään ja häipyvät. Sinä se et vaan tajua häipyä. Eikä tarvitsekaan, mutta sitten sinun pitää sietää vittuilua ja vittuilla takaisin.

Jossain vaiheessa, sen jälkeen kun olit piirtänyt tussilla naamaani ilman että provosoin sinua siihen, lähdin toiseen baariin. Kolmannessa baarissa liityin alkuperäiseen kaveriporukkaani josta olit vienyt paikkani. Jälleen huusit ja karjuit että minun pitää häipyä. Häivyin yksin mutta liityit silti pian seuraani. Miksi? Loppubilebaarin jonossa valitit jälleen kuinka olen ruma apina ja haisen ja olen vittumainen etkä halua olla tekemisissä kanssani, mutta silti et lähtenyt minnekkään. Miksi? Loppubileissä itkit että en saa jättää sinua yksin. Miksi? Heti sen jälkeen huusit että minun pitää lähteä. Lähdin, ja nappasit minua käsistä kiinni ja huusit jälleen että en saa lähteä. Nyt on käsissä raapimisjäljet, kiitos. Tämä toistui useasti, käskit minun lähteämään mutta en kuitenkaan saanut mennä. Lopulta uhkasin irrottautua väkivaltaisesti jos et päästä minua menemään, ja lähdin toiseen baariin. Sitä ennen kuitenkin halusit minun numeroni koska halusit tulla luokseni jatkoille. Miksi? Jos kerta olen maailman paskin ihminen, miksi haluat että minä teen sovun poikaystäväsi kanssa? Miksi roikuit minussa jos kerran olen maailman paskin jätkä.

Seurasit minua toiseen baariin ja halusit tulla keskustelemaan. Kerroit että haisen. Kerroit että kalju on ruma. En kuitenkaan saanut vieläkään jättää sinua yksin. Illan päätteeksi minun piti vielä korjata pyörääsi, asia jonka olisit osannut tehdä itsekin. Silti raahasit minut hihasta repien pyörällesi. Miksi? Sinun pitää valita, joko vihaat minua etkä pyydä jäämään baarissa luoksesi etkä korjaamaan pyörääsi etkä päästä meille jatkoille, tai sitten ollaan kavereita, minä vittuilen sinulle sen mikä huvittaa ja sinä et aja minua pois omasta kaveriporukastani johon tuppaudut. Valinta on sinun, tässä ovat vaihtoehdot.

Sinä olet se hullu, sinun pitää päättää olenko minä maailman suurin kusipää (vinkki: kyllä olen and there's nothing you can do about it) ja jättää minut rauhaan tai sitten hyväksyä että vittuilen kaikille. Tiedän, elämä ei ole reilua. Joko nielet minun vittuilun tai painut helvettiin. Ja se koskee muuten kaikkia. Pidä minua ääliönä, kusipäänä, hulluna, feikkinä, ihan mitä vaan. Ei kiinnosta. Ei tuon illan jälkeen. Olet kuin kuollut.

Loppuun D12:iä mukaillen lyriikkaa:

Bitch, Keep Talkin'
Keep on poppin off, flip them jaws because
I ain't stoppin'
I ain't got to prove shit to you
So you can lick the balls and
Keep Walkin'!
Keep on poppin' that shit you poppin'
Cause I ain't stoppin' cause
You ain't stoppin' me!
I ain't got to prove shit to you
So you can lick the balls and
Keep Walkin'!

Tänään 31.8.2007 olkoon se päivä kun Slind hommasin ensimmäisen vinyylinsä. Isää on hyvä seurata tässä, sillä isänikin osti ensimmäisen vinyylin ennenkuin omisti levysoittimen. Samoin minä. Eläköön Spede. http://www.discogs.com/release/1041971

"Mutta alastoman apinan kehitys erityisen sukupuoliseksi kädelliseksi ei annan myöten liiallisille käsittelyille. Sen biologinen luonto kapinoi. Heti kun keinotekoisia kontrollikeinoja on sovellettu jossain kohdassa, jossain toisessa putkahtaa esiin seksuaalisia tehostuksia. Tämä johtaa usein huvittavan ristiriitaisiin tilanteisiin.
Nainen peittää rintansa ja korostaa sitten niiden muotoa rintaliivein. Tämä seksuaalinen signaalilaite voi olla topattu tai puhallettava, niin että se ei vain palauta kätkettyä muotoa vaan laajentaa sitä, jäljitellen täten sukupuolisessa kiihtymyksessä esiintyvää rintojen paisumista.
...
Sukupuolisia täytteitä on lisätty muihinkin ruumiinosiin: tarvitsee vain ajatella miesten kalukukkaroita ja topattuaj hartioita ja naisten takapuolta suurentavia turnyyrejä. ... Korkeakantaisten kenkien käyttö, joka vääristää normaalia kävelyasentoa, lisää takapuolen keinuvaa liikettä kävellessä.
...
Huulipunan, poskipunan ja havuveden käyttö seksuaalisten huulisignaalien, punastumissignaalien ja tuoksusignaalien korostamiseen aiheuttavat lisää ristiriitoja.
...
Kun lukee näistä erilaisista seksuaalisista rajoituksista ja niiden keinotekoisista vastapainoista, ei voi välttää tunnetta, että olisi paljon helpompaa palata yksinkertaisesti vanhoihin hyviin aikoihin. Miksi jäädhyttää huonetta ja sitten sytyttää sinne tuli?
...
Jos naarasapina haluaa lähestyä aggressiivista urosta epäseksuaalisessa yhteydessä, se saattaa esiintyä seksuaalissti, ei siksi että se haluaisi paritella vaan siksi että näin se kiihottaa uroksen sukupuolivaistoa riittävästi aggressiivisuuden tukahduttamiseksi. Tällaisia käyttäytymismalleja nimitetään uudelleenmotivointitoiminnoksi. Naaras käyttää seksuaalista kiihotusta uroksen uudelleenmotivoimiseksi ja saadakseen täten epäseksuaalista etua. ... Tekemällä itsensä houkutteleviksi vastakkaisen sukupuolen jäsenille yksilöt voivat tehokkaasti vähentää vastakohtaistunteita sosiaaliryhmän muissa jäsenissä.
Parinmuodostajalajille tällä strategialla on tietenkin omat vaaransa. Kiihotus ei saa mennä liian pitkälle. Mukautumalla kuttuurin kehittämiin seksuaalisiin perusrajoituksiin on mahdollista antaa selviä signaaleja 'En ole käytettävissä paritteluun' ja ilmaista samalla kuitenkin toisilla signaaleilla 'Olen siitä huolimatta hyvin seksikäs'. Jälkimmäiset signaalit pitävät huolen antagonismin vähentämisestä, kun taas edelliset estävät asioita luisumasta pois käsistä."


Näin kirjoitti Desmond Morris kirjassaan alaston apina. Kenties syy miksi nämä internetin kuvagalleriat ovat todella suosittuja. Helppo tapa viestittää "Olen seksikäs" ja samaan aikaan "En ole käytettävissä paritteluun". Ja mistä kaikki tämä sai alkunsa? Siitä kun jokin apina tuhansia vuosia sitten laskeutui puusta.

Iik jänskättää. Kävin tänään uuden repun, tuommoisen vähän rinkkamaisemman jossa on lenkkiä ja säätönauhaa vaikka kuinka. Ja mikä tärkeintä, lantiovyössä on taskut. Ja rintakehän kohalla kiristysnauha. Menkyyt matkabudjetista. Toivottavasti budjetti alittuu reilusti, koska muuten syyskuu eletään luottokortilla. Mikä meinaa että syyskuussa pitää tehdä enemmän töitä ja käydä vähemmän opiskelijabileissä. Vaan ihan sama ATM, 3 päivää lähtöön! \o/

Antti Tuisku on tosi ihq ku se on semmonen babyface mut sillon kuiteski lihaksia ja sit se pitää
niin tyylikkäitä vaatteita, tosi seksyy. Entäs Hanna Pakarinen, todella kaunis nainen ja puhuu
kivasti mie-sie-murretta, siitä mie tykkään itekki. Ja idols-Ari, metallin uusi toivo! Äijä
laukoo mielipiteitä eikä kumarra ketään! Asennetta, rok!

Ai niin musiikki, kai he ovat jotain viisuja laulaneet, ainakin joskus. Ja levyjäkin tehneet.
On se vaan kumma miten minä en tunne ulkonäöltä juuri ketään artisteja, eikä varmaan kovin moni muukaan tunnista niitä artisteja joita kuuntelen. He kun eivät juokse kissanristiäisistä toiseen promoamassa itseään, anteeksi musiikkiaan. Kun ei tarvitse. Jos musiikki on hyvää, se kyllä myy. Vaan mistäs ihmiset saa tietää tästä hyvästä musiikista ellei Music TV:stä, radiosta tms? Pakkohan sitä on promota että saa elantonsa musiikista. Ilmeisesti elektronisen musiikin tekijät näkevät nälkää, koska he eivät esiinny televisiossa, eivät avaa uusia ostoskeskuksia, eivät ole Hannu Karpossa joulupukkina.

Dj:t tietysti ostavat näitä levyjä lähes sokkoina, pelkän näytteen perusteella. Ehkä noilla
myynneillä ei artisti elä, mutta musiikki kai se on pääasia, ei mediahuoraus. Paitsi tietysti
esiintyjillä, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä musiikin kanssa. Esimerkkinä Matti
Nykänen, siinä on hieno esiintyjä. Vaan ei siinä mitään, jokaiselle sitä mitä kukin haluaa. Julisteita, fanisivustoja, paitoja, mukeja, nimmareita, tarrakuvien keräilysarjoja,
näköisnukkeja. Ai niin, ja koska musiikista on kyse niin pitäähän heillä olla joku geneerinen
poppi-biisi jota ei kukaan muista puolen vuoden jälkeen. Musiikkihan on pelkkä tuote jota myydään hypetyksen ja ympäröivän fani-kulttuurin avulla.

Siinä mielessä harmittaa, Hanna Pakarisella on hyvä ääni ja mahdollisuuksia tulla arvostetuksi laulajaksi. Mutta hänen musiikkiaan myydään hänen ulkonäöllään, mikä ei ole hyvä juttu. Victoria Silvstedt on myös laulanut, vaan ihmiset muistavat paremmin hänen isot pyöreät... silmänsä. Pakarisen kannattaisi tehdä elektronista musiikkia niin olisi varmaa että häntä arvostetaan juurikin muusikkona, musiikin takia, ei siksi että hän on kaunis. Kauniit naiset ovat missejä, esiintyjiä, ehkä jopa laulajia mutta eivät muusikkoja.