IRC-Galleria

Tarraa älä lankaan ainoaan
sillä ainoastaan tuskaa anotaan
riski liian suuri
pudotus niin syvä
siihen kuoppaan todellisuuden
unesta, omasta utopiasta
josta niin halusi herätä
vaan haluaako enää?

Sitä ei tiedä
isku päin näköä
kaiken lamauttava
kaikkein yllättävin
lähes mahdoton
silti niin todellinen

Alku uuden tunnelin
niin pimeän ja synkän
kaiken todellisen
ja niin turhauttavan
kaikesta pois karkottavan
alkulähde ja syntymä

Yhtäkkiä avautuva verho
kaiken ympäri kääntävä
sitä odottaa ei osannut
ei ollenkaan ei milloinkaan
varautua olisi jo pitänyt
mutta sokeasti uskoi
kaiken juuri niin menevän
kuin olisi niin suunnitellut

silti ylös on noustava
eteenpäin mentävä
unohdettava, taakse jätettävä
tallattava ja jatkettava
tätä tietä eteenpäin
*********
Hehheh... Itselläni ainakin paha tapa syyllistyä yltiömäiseen optimismiin, uskoon ja pelkään hyvään onneen nojaavaan ajattelutapaan, joka sitten lopulta kostautuu aika armottomasti. Tässä oikeestaan jotain vuodatusta hetkeltä kun huomaakin että "Vittu, miten helvetissä oon antanu kaiken mennä näin perseelleen ja silti uskonu että kaikki on niin perhanan hienosti". Utopiassa sitä huomaa vaan eläneensä, ihan uskomatonta miten voi itelleen vakuuttaa jotain paskaa. :D Noh, kun se verho repäistäänkin silmiltä niin aika pitkälti fiilikset yllä mainitulla tasolla. Ainakin omasta mielestäni sain aika hyvin vangittua ne sanoihin. Perhana, silti vaan pakko jatkaa ja tallata tätä elämän mudan täyttämää polkua eteenpäin kohti jotain..(?)