IRC-Galleria

Kosmisen tanssin kauneus koskettaa
se koskettaa niin että tekee mieli
itkeä - surun kyyneliä
kun tuntuu että askeleeni eivät
siihen sovi
näen, kuulen, tunnen ja
kokemuksesta kiinni saan
mutta tuntuu että todellinen
päräytys jää lukkojen taa
jollain keinolla ne ovet on avattava

Ei tässä pidä olla vahva -
tärkeämpää on tuntea itsensä vahvaksi
epävarmakin löytää luottamuksen itseen
kunhan on kärsivällinen ja
tapahtuneesta ilon kyyneleet itkee

Lopussa kiitos seisoo
ja eksyneinkin sielu löytää kotisatamaan
sillä näinä aikoina tapahtuu joka hetki
jotain unohtumatonta
ikuisuudessa kulkevan ohjekirja
ei löydy vastauksia etsimällä
sillä minässä on voima joka
muokkaa yhteisöämme räjäyttämään
kaikkien tajunnan

Olla osa merta, yksi pisara siitä
universaali tietoisuus sen horisontissa siintää
kun askeleet vievät kohti merta
saattaa matkallaan vuodattaa paljon verta
jälkiä jättämättä on vaikeaa kulkea
eikä se taida tähän kauneuteen kuulua
nuori ja niin viisas tapasi kuuluttaa
tietonsa määrää
ei sokrateen opit tainneet kolahtaa

Etsin kauan, niin kauan
vastauksia maailmojen ääriltä
kunnes valoni kirkastui ja sanoi:
olet jo perillä

Kun oven sille avasin, alkoi laulattaa
prosessini sai sielun maljan kuohumaan
pieraisin, hymyilin ja aloin ottaa tuntumaa
"elämä leikkikentällä on liialti unta vaan"
vaan turhaan moisia miettiä
kunhan sais voitettua demoniset viettinsä

Elämää opiskeleva ei näe syytä luovuttaa
tänä aamuna hymyilen auringolle
se ei anna sijaa ahdingolle
kun sarastaa ulos kävelen ja en mieti
mitä tekisin
koska olla tässä ja nyt oikea hetki on

Olen tässä ja nyt ja
oikea hetki on syttynyt
omistan luovan hetkeni sielun vaahtokylpyyn
vaikeudet voitan kun jumittavat tapani vaihdan
hiukkasten tanssiin, ajan ja tilan avaruusvalssiin

Kun flipata pitää ettei sekoa
taival on riemu hetken ja hämmästely
kun siemen kukkaansa puhkeaa ensi kerran
unohtuu niin usein että kaikki mikä
tapahtuu on vaan tämän kerran
ainutlaatuista.