Piirtelin selkääsi sydämiä
ja yritin ripustautua kaulaasi koruksi, somisteeksi -
vaan jäinkin kahleeksi vapauden
tahtomattani satutin
tukahdutin palon tunteiden
intohimon löydän jälkeen konkreettisten toimenpiteiden
ihanuutesi jäi itsestäänselvyyden tunteen varjoon
ja minä kun luulin olevani oikeassa
en liekkiäsi tahdo koskaan enää sammuttaa
sitä tiedostamattani yritin pelossa menetyksen
vau! tanssit kivien päällä, kukkien
äärellä äärimmäisen kauneuden
ja minä vain katson ja hymyilen
annan sinulle tilasi ja tahtosi
en kestä enää katsella kuihtumista
tapahtui mitä ikinä hyvänsä
valo loistaa minun sydämessä
ensi kertaa sitten sen, kun opetit minulle saloja rakkauden.