Kehot vastakkain, niin lähellä
lämpöä päästä varpaisiin
kosketus tuntuu,
mutta kosketus, kaiken päällimmäisenä
koskettaa
kahden kohtaaminen ei johda kokemuksessani mihinkään
se vaan suoristaa selkärankaani
oi rakkaani, tämä on paikkani
läsnä kahdessa, yhdessä hetken
ja toisen
ehkä kolmannenkin
kenties ikuisuuden?
mutta rakkautemme elää tänään
enkä kihlasormuksia taida sormissamme nähdä
lupauksia voin antaa ja luottamukseni suoda
huomisesta en voi tietää, mitä se mahtaakaan tuoda tullessaan
rakastutaan kuin ei oltaisi sitä koettukaan - olemmeko?
uudestaan ja uudestaan
koska en halua vain unelmieni kohtaavan pilvilinnoissaan
vain yksi suudelma ja otan sinut syliini, ikioma prinsessani
tämä riittänee; annan tilaa sinulle olla oma itsesi ja meille tilaa toteuttaa tätä kahden kulkijan kutsumusta.