IRC-Galleria

Joopelii huuleen.

Kertsi:

Vähän joopelii huuleen
taattu ilta ainutlaatuinen
ilo luokse tänään savuna tulee
mun tyttö kaunis, toi kukkanen
se viekotteli mut olee ganjalainen
synnit raukes kauneuteen lankeevaiselt
ja kun sielun puutarha kukkii taas
en oo nähnyt mitään yhtä vaikuttavaa

Verse 1:

Tuoksu imelä kantautuu mun nenään
on aika nauttia hedelmää
poks, äijistä sykkii uutta juttuu
tuttuu juttuu, mikä tärkeeltä tuntuu
kaipaatko kultaasi kainaloos?
tiedä tapa hyvin vaivaton
antautukaa yhdessä yrttiystävän ääreen
kyl se rakas sun viereen jäänee

Kertsi.

Verse 2:

Tää on kunnianosoitus sulle
joka osoitit kaapin paikkaa
kerroit hassuja tarinoitas
annoit laulun rinnasta raikaa
sä sait mut hymyilee
toit valon kasvoille
mut kaikelle on aikansa
voi ku sais sut jälleen tänne

Kertsi:

Vähän joopelii huuleen
taattu ilta ainutlaatuinen
ilo luokse tänään savuna tulee
mun tyttö kaunis, toi kukkanen
se viekotteli mut olee ganjalainen
synnit raukes kauneuteen lankeevaiselt
ja kun sielun puutarha kukkii taas
en oo nähnyt mitään yhtä vaikuttavaa

vähän joopelii huuleen
niin että kytätkin kuulee
ilo luokse tänään savuna tulee
mun tyttö kaunis, toi kukkanen
se viekotteli mut olee ganjalainen
synnit raukes kauneuteen lankeevaiselt
ja kun sielun puutarha kukkii taas
en oo nähnyt mitään yhtä vaikuttavaa.

Kertsi:

Pitää ottaa tuntumaa
niin että tuntuu jalkojen alla maa
kun haaveet haalistuu
en jää mun pilvilinnaan
mä otan tuntumaa
eihän asioista muuten selvää saa
enkä jää laivaa seuraavaa odottamaan
pitää ottaa tuntumaa
niin että tuntuu jalkojen alla maa
kun haaveet haalistuu
en jää elättelemään toivoa
tai unelmaa, ei oo mitään omaa elämää suurempaa
ja tänäänkin me vaan luodaan elävää tunnelmaa

Verse 1:

Lentää, niin moni tahtoo lentää
horisontin taa, missä aurinko paistaa kirkkaimmillaan
kauas juuriltaan matkamiestä viedään
kun ei nähnyt kylttejä opastamassa tiellään
niin helposti voi unohtua maailman tuuliin
tai suunnitelmiin suurin, kaikki on pienestä kii
jalat ne vie usein kauas kohti tuntematonta
tuntematta maata kunnes taas kohtaan
juuret, palaan takas alkupisteeseen
huomaten että jotain olennaista jäi tien varteen
etsii kauan vastauksia maailmojen periltä
kunnes ääni sen kertoo: "olet jo perillä"

Kertsi.

Verse 2:

Elelin kauan unelmissani joo
niissä oli helppo ja tukeva lintukoto
mut se minkä haluaisi säilyvän ennallaan
säilyy yhdellä ainoalla kerralla
mut aina lohdutuksen löytää
vaan ei sillä selviä kyyneleiltään
niin päätin jalat maassa pitää
enkä onneni ohi enää lentää

Bridge:

Mä pidän maan mun jalkojen alla
en anna sen nousta mun päälle
kun se kuitenkin tippuis mun päälle
eikä se tunnu yhtään hyvälle

Kertsi.

Hoosee siivoilua ja pitkästä aikaa Led Zeppeliniä Tangerinen muodossa, hohoho :D !

Helli sun mieltäs.

Kertsi:

Helli sun mieltäs ku rakkaimpaas
tyytyväinen sielu se aikaan saa
lääkitse, anna lämmön upota kaaliin
ku pitäis pysyy mukana aina vaavista vaariin

Verse 1:

Jos tuntuu että tässä ei oo hyvä
niin ei oo liian syväl, päästäkseen jyvälle
miten vastata sisäisen hyvän tarpeisiin
löydän totuuden siemeniä päästä varpaisiin
ne itää meissä vaikka näyttäis et taivas on pikimusta
mut hengen tarpeilta ei sovi pyytää alennusta
ojennusta tarvitsevan aika on kortilla
kauan muttei ikuisesti voi osoitella sormella
muuta maailmaa, oottaa rajatonta unelmaa
joka hetki luot sitä unelmaa
mut ei kiirehditä uusille vesille kuitenkaan
rauhas tuumitaan ja annetaan itsellemme aikaa
vielä on aikaa
kaikki on hyvin
haukkaa palanen sieltä minne nenä vie
kyllä elämä maittaa
on niin hienoo havahtua tapahtumaan on aika nytten parantua
osataan olla oikein, jos oikein yritetään
ja uskalletaan kynnykset ylittää
jo sielun laiminlyönti saa riittää

Kertsi:

Helli sun mieltäs ku rakkaimpaas
tyytyväinen sielu se aikaan saa
lääkitse, anna lämmön upota kaaliin
ku pitäis pysyy mukana aina vaavista vaariin

Verse 2:

Sisäinen mieli se voi olla piilossa kiusaajalta
egoa jos ruokkineet vihat ja pahat tavat
tai väärät kamat, oikea lääkintä hakusessa
onnemme elävässä elämässä just sen makuisessa
toivomme liekki loppuillan läpissä kytevä
mut mulle riitti, voi muutakin ku lupauksia sylkeä
käytäntö, pistää täytäntöön asioita tärkeitä
ei sielulle ruokaa riitä pelkistä kokemusten tähteistä

Verse 3:

Eläminen onnessa ku pidetään kii joka oljenkorresta
pienistä iloista varastoituu voimaa vaikeuksien
varalle, pahan päivän varalle valoa varastoon
tapahtukoon mitä tapahtuu niin mä otan vastuun
ku oon itseni tuonut läpi erämaan tänne
kohdannut haasteet ja surun murtaman miehen
ikuisuudesta tuuli kuiskaillut välillä vihjeen
kaikki menee hyvin kuhan uskoo itseen

Kertsi:

Helli sun mieltäs ku rakkaimpaas
tyytyväinen sielu se aikaan saa
lääkitse, anna lämmön upota kaaliin
ku pitäis pysyy mukana aina vaavista vaariin

Loppukertsi:

Helli, helli
sun mieltäs ku rakkaimpaas.

Nostalgiaa. Sävelmia vuosien takaa, erilaisten kokemusten ja olojen ääreltä. Huh mitä sielukylpyä!

Tänään tapahtuu kummia.. radikaali muutos. Loksit lähtee päästä! Ja jee saatiin bändin kanssa eka keikka, soitetaan Koivukylän Vallattomassa yössä perjantaina 11.9 kolmen viikon kuluttua! Ou jea. Muutenkin ollut vitun upeeta ku treenit jatkui taas tällä viikolla.

Jeeeah. Oon maalaillut ja piirtänyt parin viikon aikana enemmän kuin pitkään aikaan. Ja huomannut osaavani tehdä sitä, alkutaipaleissa kylläkin, mutta huimaa kasvua. Fraktaali-juttuja, skitsoja värileikkejä jne. omalla tyylilläni.

Ja tajusin juuri, kuinka ylpeä voin olla itsestäni sen suhteen, miten helvetisti oon vähentänyt päihteidenkäyttöä viime kuukausien aikana. Selvinpäin oleminen on helpottunut huomattavasti henkisella skaalalla, ei ahdista enää niin lailla ja jaksaa kuitenkin duunailla juttuja, vaikka tuntuis hyvältä kuitenkin skarpata saamattomuutta pois ja lähtee enemmän virtailemaan siistien juttujen pariin.

Söin tänään pitkästä aikaa rauhoittavia (kävin tosiaan psykiatrilla tänään, ja tarkennus - söin yhden tsibaleen moxeja) ja huomasin heti niiden positiiviset vaikutukset muhun; turha hektisyyden tunne ympäristön suhteen katoaa; keskittymiskyky paranee ja sosialisoidun, koska levottomuus ja ahdistus lievenee. Ja ylipäätänsä jaksan keskittyä olennaiseen, niihin asioihin, joita pidän tärkeinä tai työstettävän arvoisina. Hyvin positiivista on myös se, että en oo tosiaan tarvinnut niitä pitkään aikaan, tai siis joskus on ahdistanut niin paljon et ois tehnyt mieli, mut en oo frendeiltä poistanut vaan antanut sen olotilan tulla ja mennä. Hyväksyntä ja antautuminen on kaksi parasta lääkettä ahdistuksen hoitoon, voisi sanoa.

Fiilis on hieno. Työpajalla on ollut hauskaa ja luovaa, ja huomenna uimaan ja Käpylän kyläjuhlille tanssimaan Puppa J & Punky Reggae Bandin tahtiin. Nyt lähden koiran kanssa ulos Korsoon viilistelemään.

Kiitos tästä kaikesta, itselleni että kaikelle kaikkeudelle.

Aika hajottavaa aikaa sinänsä. Pitää vaan jaksaa, ajatella positiivisesti ja mennä eteenpäin. Tästä minä voimistun ja aukean.

http://www.youtube.com/watch?v=WFaC07WEubA&feature=related Jack Johnson - What You Thought You Need.

Niin kaunista. Ihastuin tähän psykedeelisen musiikin kollektiiviin totaalisesti!