IRC-Galleria

Hiljaisuudesta lepoon,
Nyt lienee aika rauhoittua.
Siirtyä pöydältä lattialle,
lakaista lika pinnalta.

Tehköön joku sen puolestani,
olen täyttänyt jo oman osani.

Kiitos ja apu,
niitä ei tunneta.

Astun jalkojeni varaan,
ne kantakoot minua tästä lähtien.
Pöly sotkee jalkani,
pöytä kaatuu lastinsa painosta.

Tehköön joku sen puolestani,
olen tehnyt oman osani.

Kiitos ja apu,
niitä ei tunneta.

Ryhmähtäen lattialle,
kuin kasaamaton elämäni.
Katson sotkua,
kuin kaatunutta elämääni.

Tehköön joku sen puolestani,
olen tehnyt jo oman osani.
Tehköön joku sen puolestani,
kasatkoon pöytäni.

Totuus ja luottamus,
niitä ei tunneta.
Apu ja kiitos,
niitä ei huomata.

Tuijotan ja tuijotan,
Täytyisi itse tajuta asia.
Kukaan ei siivoa jälkiäni,
on minun itse kasattava pöytäni.

Rymisten seinille,
sotken paikan paremmin.
Siivoan sen jälkeen sotkuni,
itsepähän sotkinkin.

Ymmärrän sen,
ei kukaan siivoa jälkiäni.

Nyt myöhemmin,
katselen pöytääni.
Sain kaiken korjattua,
tästä on hyvä jatkaa.