IRC-Galleria

Kauhee dilemma taas! En tiedä tilaanko tuon Prism Paleten, Originalin vai Ultra Shimmerin :< Sitte myös harkitsin Metal Maniaa..
Yhden saan siis joululahjaksi ja toisen ajattelin tilata nyt. Mutta mitkä kaks haluan? Jos vaikka tilais Originalin nyt ja miettis sitte, että minkä haluaa joululahjaksi :3

Asiasta iskariin. Parin päivän perusteella voi taas huokasta, että vittu mitä hommaa.
Thxbye!

Unruhe

Dodih, nyt sai kihlattu oman Steam tunnuksensa takas joten elämä jatkuu. Ite ajattelin jatkaa omilla tunnuksilla (vaikkakin pitikin alottaa ns. alusta), mutten valitettavasti voi lisätä kavereita, joten nyt kaikki randomit ja vähemmän randomit lisäämään jos kiinnostaa saada tf:ää pelaava tytsy pelikaveriksi.
Nimellä Percunis löytyy, pelissä on sitten wanha tuttu nick Unruhe. Saa todellakin lisäillä, eikä tarvi kysellä lupia... :)

Meni hienosti vkl. En juonu ku about 6-7 kaljaa, mutten päässy koneelle ollenkaan ja Steelseriesin kuulokkeet hajos (y).


Unruhe

Olin hurja ja kärsin kuusi päivää ilman tietokonetta :3 Vanha kovalevy alko pitämään sirinää (enkä ihmettely kun kovalevy oli ainut paska osa koneessa), joten hankittiin uus. Tosin osottautu, että vaan yks osa oli menny hajalle, joten nyt voi käyttää tuotakin kovoa. Nyt koko vkl menny laitella kaikki ennalleen... Tuntuu koko kone niin oudolta ja uudelta. Nyt onki sitten aikalailla hyvä kovalevy ja prossun lämmöt täydelliset. Eniten vituttaa kun steamin tunnus on vähä jäissä (kihlatun tunnus), kun sähköposti oli näemmä mennyt vanhaksi. Piti sitten tehdä oma tunnus ja odotella steamin vastausta ongelmaan, että saadaanko vanha tunnus vielä takas. Nyt vituttaa armottomasti, eikä huvita edes pelata TF2:sta kun on vain vakiokamppeet classeil.
Saatana.

Unruhe

Tää ei nyt oo mitään rapulasta johtuvaa "en enää ikinä juo" -tekstiä. Tää on sitä, mitä oon ajatellu jo pitkään ja nyt oon tosissani.

Saa loppua tää alkoholin suurkulutus tässä torpassa.

Kavereiden takia mun silmät on auennu ja oon alkanu ajattelemaan vähän omaa elämääni ja tulevaisuutta. Tuntuu ettei kellään oikeesti mene hyvin. Tavalla tai toisella tää heijastuu kokoajan mun elämässä. Kavereissa, kumppanissa, perheessä... En edes minä ansaitse tämmöstä elämäntyyliä, joten nyt pitää skarpata.
Alan kuntoileen mun vanhan kropan takasi ja huolehtiin eläimistä, vielä kun voi.
Sitte Lapissa voiki alottaa puhtaalta pöydältä :3
Uus elämä alkakoon, taas.

Unruhe

Vähän unohtunut tämä.. :D


Osa 7 – Paras ystäväni


Ystävästä, hmm. Mulla ei varsinaisesti enää ole mitään parasta ystävää, harvemmin jaksan luottaa keneenkään niin paljoa. On kuitenkin kaks ihmistä, joille puhun täysin suoraan ja asioita kiertelemättä. Kihlattu & äiti. Niiltä ei tarvi mitään salata, koska ne ymmärtää tilanteen ku tilanteen. Ja pakkohan se niillä on, right?
Oon myös löytäny pari tosi hyvää ystävää tuolta Lapin puolelta (ah, IRC) ja samalla Vekekin on saanut tilaisuuden solmia uusia kaverisuhteita. Kyse on vastakkaisen sukupuolen edustajista, joiden seurassa viihdyn aikalailla ja joille tulee yleensä puhuttua kaiken näköstä ja kuulosta. Plus nää kaverit on helpottanut mun mielentilaa ihan mielettömömästi kuluneina kuukausina, kun asiat on oikeesti meinannu mennä päin helvettiä. Ovat olleet tukena ja olkapäänä ja jaksanu kuunnella mun vikinöitä joka ilta. Kiitos teille, ootte tärkeitä.
Koska kihlattu on armeijassa, oon nykyään melko yksinäinen. Jos en oo porukoilla hoitamassa mun lukuisia elukoita, niin istun tietokoneella irkaten ja pelaten. Ei täällä juurikaan kukaan käy kahvilla tai iltaa istumassa. Parempi niin, muuton takia (Tornio<3) en halua enää solmia vahvoja siteitä tänne.
Ainiin, on tuolla Oulun suunnalla myös yks nainen joka on rakas ja tärkeä tukipilari ja jota jään kaipaamaan melko paljon.

Lopputulos? On mulla pari kaveria, perhe on kuitenkin tuhat kertaa tärkeämpi ja parempi tuen antaja :) Ehkä en tarvikkaan muuta.

Unruhe

Viime lauantaina (1. pv) olin juuri herännyt Torniossa, kunnes äiti soittaa ja ilmottaa että mun kissa on hävinny. En kerennyt edes sisäistää asiaa, koska eihän sitä tajua ennenkuin menee sinne ja huomaa ettei ookkaan enää sitä kissaa, joka tulee illalla viereen kehräämään.
Tapaus on oma 2-vuotias narttukissani Lumo.

Lumo oli päässyt perjantai iltana livahtamaan oven raosta ulos. Ja koska kissa on pieni ja tumma, ei isä huomannut asiaa ollenkaan kuin vasta aamulla.
Lumo ei tullut edes porukoiden kollin, Jimin, seurassa kotiin. Koska kissa on erittäin pieni (sisäsiittoinen - on kooltaa noin 5-6kk kissan kokoinen..) ja arka, saimme parin pakkasyön jälkeen heittää toivomme. Äiti ja isä kävivät joka paikan katsomassa (mm. kaikki mahdolliset ladot, meidän tallin ja naapureiden ulkokatokset ym.), mutta Lumoa ei näkynyt.

Eilen kuitenkin näkyi.
Isä meni autotalliin normaaliin tapaan ja ihmetteli, kun työhuone oli sotkuinen. Kynät ja paperit pitkin lattioita. Äiti oli tullut kattoon ja siellähän se Lumo oli kokottänyt pöydän alla ja huutanut pelastusta.
Oli siis päässyt viikonlopun aikana livahtamaan autotalliin ja jäänyt sinne lukkojen taakse. Lumo oli tosi arka, säntäili joka suuntaan eikä antanut kiinni. Totta kai se on arka, kun isä on melunnu ja paukuttanu autotallissa ja Lumo on kököttänyt siellä viiden päivän ajan :<

Kissa on nyt turvallisesti kotona ja alkaa pikkuhiljaa taas tottua ihmiseen. Kova nälkähän sillä oli, reppana.
Eikä varmaan toista kertaa halua ulos mennä... Eikä menekkään. Ei siittä ole ulkokissaksi.



Unruhe

Näin mulla alko perjantai!
Taustatietoa: Tänään on Tornioon lähtö viikonlopuksi kavereille.

Eli siis, olin porukoilla n. 13km päässä yhden yön ja aamulla piti nousta kuuden jälkeen, että kerkeän isän kyytiin (menee töihin) ja pääsen takaisin kotia. Olin edellisenä iltana tunnollisesti pakannut kaikki kamppeet nätisti pusseihin ja pistänyt pussit odottamaan eteiseen.
Aamu tuli, nukuttiin vähän pommiin ja syötiin aamupuurot hirveässä hulinassa. Hyppäsin Terranon etupenkille ja matka alko. Ilma oli tosi kaunis, aurinko nousi ja oli muutenki hyvä fiilis (siittä huolimatta, että isä pommitti kokoajan 120km/h maasturilla). Kunnes rakas äitini soitti ja murskas mun päivän. "Sulla jäi nää kaikki pussit tänne, mitäs nyt tehdään?" Siihen loppu hyvä olo. Isä ei kerennyt kääntyä tietyistä syistä takas (ja omapahan on mokani, joten itse kannan vastuun myös), joten vei mut kämpille. Siellä sitten avasin välittömästi irkin ja avauduin heti kavereilleni (jotka oli nukkumassa)
[06:55:42] <+Unruhe_> VOI VITUN VITUN VITTU
[06:55:49] * Unruhe_ is now known as Unruhe
[06:57:04] <+Unruhe> noni, eipä sitte vissii lähetä tornioo
[07:11:17] <+Unruhe> noni
[07:11:23] <+Unruhe> lähen sitte vittu pyörällä polkemaan 12,5km
[07:11:26] <+Unruhe> moro
[07:11:27] <+Unruhe> >

Eli lähdin siis polkemaan tuon hirveän matkan. Äiti onneksi tuli pyörällä kamppeiden kera mua vastaan, joten ei tarvinut polkea KUIN noin 7km yhteen suuntaan.
Reissu olisi ollut varmasti ihan mukava noin kauniissa syysilmassa, mutta pari tekijää teki matkasta helvetillisen reissun.
A. Moottoritien ylitys. Yksi järkyttävän pitkä ylämäki ja toinen jyrkkä, lyhyt > Reidet hajos.
B. Kun käännyin takas, niin alko vitunmoinen vastatuuli, kävelyksi meni. En olisi pysynyt pystyssä, koska tangolla oli 666kg painava kassi, joka jo ilman helvetillistä tuultakin heilutti pyörää.
C. JANO! Jo alkumatkan aikana alkoi älyttömän hirveä jano, joka vain yltyi kotimatkalla. Tilannetta ei yhtään auttanut ne lukuisat kaljapullot ja mehupurkit ojassa. Kaiken huippu oli se lähdevesi-auto, jonka kuski nosti vielä kättä ...
MUTTA NYT OLEN KOTONA!
[08:59:41] <+Unruhe> EI VITTU
[08:59:45] <+Unruhe> EN ENNÄÄ IKINÄ POLE PYÖRÄLLÄ
[09:00:39] <+Unruhe> VITTU
[09:02:19] <+Unruhe> ei vittu
[09:02:24] <+Unruhe> menis suihkuun nauramaan ittelleen >

Niin siis oonhan mää nyt ennenkin polkenut porukoille tuon 13km, ei se ole homma eikä mikään. Mutta tuossa oli nyt sellasia tekijöitä, mitkä teki matkasta erittäin tuskaisen.. Painavat muovipussit, varhainen kellon aika ja väsymys, vitunmoinen ruuhka ja tuuli.
No onpahan perkele ne kamppeet ja voi lähteä Tornioon viettään viikonloppua hyvässä seurassa :) Ja tulipahan liikuttua samalla.

Unruhe

Miksi ihmiset kitisee, että Google+ on paljon vaikeampi kuin Facebook?
En näe uusien päivitysten saatossa juurikaan muuta eroa kuin sisältö, jossa ei ole turhia kopiointi tekstejä, tykkäyksiä tai muita ruikutuksia.
Samallalailla on asetus-valikko, uloskirjautuminen, ja ilmoitukset. Ilmoitukset on vaan hypänny pikkusen sivumpaan.
Eikä ole edes sitä kaverilistaa mistä kitistä ja vinkua joka vitun väliin...
Teidänhän pitäis kitistä FB:n hankaluudesta myös, koska uudistukset ovat lähestulkoon suoraan Google+:sta. (http://www.iltalehti.fi/digi/2011091414382476_du.shtml btw, tuo uus smart list -toiminto on turha ja paska)

Ihmisillä näyttää olevan pakonomainen tarve vinkua joka asiasta.
Fb on ollut mulle ihan hyvä (srsly, en oo kärsiny bugeista tai paskoista listoista), mutta ottaa jo kupoliin sisältö ja tietoturva. Kyllähän siellä vielä jaksaa pyöriä ja katella, mutta eipä tule enään keskustelua niin paljon ihmisten kanssa tilapäivityksissä.
Google+:ssa oon jaksanu olla jopa sosiaalisempi ja lisätä kaveriksi täysin tuntemattomiakin ihmisiä.
Toisaalta on taas ihan kiva kun ne turhat piipittäjät ja 5min välein tilapäivityksiä tekevät pysyy erossa Google+:sta.

Ugh, olen puhunut!

Unruhe

En mee enää ulos. Kävin kaupassa. Vettä tulee vaakatasossa ja tuuli on niin hirveä, että pieni Salla-raukka meinasi lähteä lentoon. Kastuin. Nyt hytisen kylmyyttä loppupäivän. Haista vittu luontoäiti.

Ainiin.
Päätin, että poistan FB-tunnuksen jos se vielä muuttuu radikaalisti paskempaan suuntaan. Google+ on vitun hyvä ja siellä on tutustunu uusiin ihmisiinki.. Ei turhia tilapäivityksia/kopiointi- sekä tykkäyspaskoja. Ja jos joku tulee niitä sinne spämmiin niin lopsin korville.

Sinä joka tätä luetkin, niin tee tunnuksesi nyt ja ehkäise aivojesi saastuminen!
https://plus.google.com/i/xv-zjqDbw1o:1_RIp75ybQU

Jos kuitenkin haluat edes vähän saastuttaa mieltäsi ja silmiäsi, niin lisää minutkin piireihin!
https://plus.google.com/114668560023401040423/posts
Vaikka sinne piiriin "älä koskaan kommunikoi tämän kanssa".

Unruhe

Vähän ärsyttää, koko aamu menny vähän tööt.

Ensin astun jonku mutkikkaan metallipiikin päälle, jonka jouduin tongilla vetämään irti. Voin luvata ettei ollut kivan tuntosta ku se piikki ei ollut nähnytkään suoraa.
Sitten meinasin tukehtua kiireen keskellä puuroon ja maitokin kaatu syliin yskiessä (kaverit voi sanoa, että tää on melko normaalia multa). Noh, äkkiä hophop auton kyytiin ja kämpille.
Alunperin tulin kämpille hakemaan toimeentulotuki-päätöksen, mutta kappas kappas, eihän se ole vielä edes tullut! Heräsin siis ihan turhaan kuuden aikaan aamulla!? Ja vietän päiväni tässä nörtin luolassa, vaikka voisin ratsastaa ja harrastaa kivoja?! Voi nyt sukupuolielin. Nyt istun kuin myrskyn jäljiltä kahvikuppi kädessä ja tuijotan tiliä, jossa on 100e normaalia vähemmän rahaa. !#¤!#)=?!" Mitenhän sitä nyt pärjää?
Sitten alotan saikkaamisen bouncerin kanssa. On se nyt kumma kun ei yhdistä! Ensin kirjotin identin pari kertaa väärin ja mietin että mitä vittua, onko servu kaatunu (niin, yhdistän bncille ekaa kertaa omalla koneella). Sitte hoksaan sen, mutta kirjotan salasanan väärin 6 kertaa ja ihmettelen kun ei yhdistä. Hermot alko olemaan jo melko kireällä ja tuntu, että voisin hakata itteni kun huomasin vian syyn.
No, sainpahan laitetta bnc-apuohjelmat ja muut turhuudet. Nyt voisin _yrittää_ rentoutua, juoda kahvia ja katsoa ehkä sarjan SOAa.
Ens viikonlopuksi pääsee onneksi Turmioon rentoutumaan kihlatun ja kavereiden kanssa. Varokaa porokansa, Salla laittaa ranttaliksi, piste.

Unruhe