outoja ja kauniita, valkeudessaan
sillä minun valoni on kirjavaa
ja varjoni jyrkkiä
vastakohtaisuutta
ja ristiriitaa tulvillaan
en sulaudu saumattomaksi
harmaaksi taustaksi taivaallesi
en vaikene vaivattomaksi
enkä koskaan taivu hiljaiseksi
rakkaudenkaan edessä en
vaivu vaatimattomaksi
minä huudan halustani
raivoan rakastaessani
roihuan roviollani, kirkkaimmalla liekillä
lennän
tuhkana tuhansiin tuuliin
vain sylissäsi syntyisin uudelleen, minuksi