Puhallan kuvani jäiseen ikkunaan
Sen viereen piirrän sydämen
Kuinka kaiken saisin muuttumaan
Luovuttaa vielä haluaisi en
Kuvassani hymyä nähdä en vaan voi
Tiedäthän sen
että vaikka halki ikijään ja polttavimman tulen
Luoksesi tulen
Tunnethan sen
kun sydän lyö kovempaa kuin se lyödä voi milloinkaan
Tunnethan sen
Ulkona pakkanen kiristää otettaan
Revontulet maalaa omaa taivastaan
Tähdet muodostavat kasvosi
En näe niiden vieressä enää omiani
Taas kuljen uudelleen
yksin tähän mustaan tuuleen
Nimeäsi hiljaa kuiskaten
Vaikka koskaan sua löytäisi en
Elän mieluummin hetken jonka tunnen eläväni
Kuin tuhat elämää tuntematta mitään
Jokin syvällä sydämessäni
Auttaa mua kaipuuta sua kohtaan pitämään
Muistatko sen
Katseen katsettasi hakeneen
Muistatko sen ?
On niin helppo eksyä ulos pimeään
Jättää kaikki palaamatta milloinkaan
Kysyä muilta nimeään
Murtaessaan tietä viettävää unholaan
Rakastaisitko mua
Jos vielä löytäisin sinut sieltä missä olet
Rakastaisitko mua ?
Taas kuljen uudelleen
yksin tähän mustaan tuuleen
Nimeäsi hiljaa kuiskaten
Vaikka koskaan sua löytäisi en