IRC-Galleria

Elämässä vaikeinta kai on
tuntea tai olla täysin tunnoton
Kun pitää valita oikeaa suuntaa
ja päätyä kuitenkin aina väärään

Risteyksissä hetkien
Kyyneleiden täyttämien silmien
Sokkona suuntaa elämäni valitsen

Aikaa en saa pysähtymään
Mennyttä todeksi muuttumaan
Jääkö täällä jäljelle mitään?

On vain jatkettava eteenpäin
Kaikki menee kuten tarkoitettu on
Vaikka kiinni kaipuun tunteeseen jäin
Käsissä nämä sattuman tai kohtalon

Ja taas kuljen päin mustaa
En hymyile ilosta, en hymyile surusta
Kunhan kuljen vaan
Kunnes sateenkaaren tuolla puolen kohdataan

Päivät merkityksettömät
Vuodet harmaat
Meidän kaikkien elämät
jotka kanssasi jakaa saat

Perhoset vatsan katosivat
Kuten tarinaan etenevään kuuluukin
Turhat haaveet haihtuivat
Kuten niin monen muunkin

Niin kauas kuin saatan muistaa
Kuljin aina päin mustaa
Niin pitkään kuin tuuli kuiskaa
Kuljen aina päin muistaa

Sanoit sanat kauniit nuo
Että luokseni jäät
etkä koskaa lähtisi pois

Mitä meille maailma täällä suo
Kun niin korkealle kuitenkin tähtäät
Miten kokonaisuus toimia vois?

Kun katsot mua silmiin
Se tuntuu sydämessäni
Silmät peittyvät kyyneliin
Kiitos että olet elämässäni

Mistä tietää voi
mitä mukanaan tuo huominen
Tai vie mennessään?

Sinut sattuma tai kohtalo vierelleni toi
Toisen samanlaisen ihmisen
Muistoihini aina jäät elämään

Kun silität kädelläsi poskeani niin
Voin vain olla onnellinen
Silmät silloin kostuvat kyyneliin
Sillä rakkautta sydämessäni tunnen

Kuiskasit korvaani
Alla sateenkaaren kesäisen
Olet ainiaan sydämessäni

Miksi pitää ihastua
kun kaikki päättyy aikanaan kuitenkin?
Onko syytä rakastua
Sillä lakastuu kukista kauneinkin

Jos löytää toisen
Pistää kätensä hänen käteensä
Antaa johdattaa sen tunteen
Tuntea elävänsä

Meistä kukaan ei voi laskea rakkaudelle hintaa
Voimme kiitollisina kulkea pitkin sydämen pintaa
Meistä kukaan ei voi laskea rakkaudelle hintaa

Elämä voi muuttua hetkessä
Tunne muuttaa muotoaan sydämessä
Se vika kai on ihmisessä

Kai voisin saada sut hymyilemään
mutta tuntisitko mua kuitenkaan
Ei kai ihmisistä yksikään
voi tuntea kuin palan omaa sieluaan

Huominen on mahdollisuus
Eilinen vain kadonnut
Tämä hetki todellisuus

Et tule oveni taakse koputtamaan
Kai enää milloinkaan
Enkä pääse mennyttä muuttamaan
Joten kaikki voi kulkea vain näin

Jos ei elää täällä uskalla laskien rimaa
Voinko silloin minäkään kulkea pitkin sydämen pintaa
Jos ei elä aitona, silloin kaikki kaunis on vain pintaa

Miksi pitää ihastua
kun kaikki päättyy aikanaan kuitenkin?
Onko syytä rakastua
Sillä lakastuu kukista kauneinkin

Et osaa sanoa
tunnetko mitään
Et osaa kertoa
tunteeko sun sydän

Mietit valintaa
välillä parisuhteen ja sinkkuelämän
Kumpi antaa voisi sinulle enemmän?

Eihän tulevaa voi tietää
Eikä menneisyyttään kieltää
On vain oikeaa ja väärää

Ihmisiä tulee ja menee
Mutta kuka viereen lopulta jää
Kun elämää suurempi ikävä yllättää ?

Minä
Antaisin sulle koko sydämeni
Minä
Kantaisin sateissa elämän reppuselässäni

Kukaan ei oo täydellinen
Sen tiedän
Kun näen heijastukset peilien
Mutta elän ja hengitän

Ehkä kanssani voisit olla onnellinen
Tuntea jotain uutta ja ihanaa
Ainakin pienen hetken
katseltaisiin kaksin tätä maailmaa

Ne muut
Käyttävät hetken ilokseen
Ne muut
Jättävät tyhjän tunteen syvälle sydämeen

Ehkä heität noppaa
Sillä elämässä voi pelätä tai uskaltaa
Ikuisesti tasapainoilla ei voi kukaan
Jokainen sydämet särkyneet saa

Toivoisin silti hiljaa
Että teet oikean valinnan
Annat minun osaa elämääsi ottaa
tai sitten kulkea ilman sua taakse taivaanrannan....

Kun sydän pettyy ihmisiin
Vain rakkautta ilman vastakaikua
Kun mieli hajoaa hajoaviin haaveisiin
Kuin loppu olisikin vasta alkua

Aina löytyy jotain parempaa
Aina löytää jotain komeampaa
Aina voi mieltään vaihtaa

Täällä maailmassa harhaisten
Kuljen kanssa toisten kaltaisten
Näen hetket jotka katoavat
Tunnen hetket, jotka sydäntäni piinaavat

Ei kukaan tiedä mitä haluaa
On vain tajunnan virtaa
Ja unelmien syöjä jo luita kaluaa
Ja ikuinen virta kuljettaa

Pimeydestä löysin ystävän
joka kulkee vierelläni koko loppuelämän
Se ei hylkää milloinkaan

Voit pettyä ihmisiin
Kerta toisensa jälkeen uudelleen
Sydämesi saa vain mustelmia
Elämäsi viivat täynnä haavoja

Ei täällä riitä mikään
Jos ei parasta saa on parempi yksin olla
Ei täällä riitä kukaan
Jos ei päivä jokainen ole täynnä jännitystä

Pimeydestä löysin ystävän
joka kuuntelee mua loppuelämän
Tuntee tunteeni

Anna yksinäisyyden kasvaa sydämeen
Se sinne kasvattaa tunteen
Eikä lähde pois enää milloinkaan
Etkä koskaan pettyä voi ihmiseen

Ihmisiä tulee ja menee
Tässä ihmisten kertakäyttömaailmassa
Mutta onko millään väliä?
Kun kerran kaikki kuitenkin ollaan kuuden jalan suojassa

Sinä olisit voinut pelastaa sydämeni
Mutta käänsit katseen suuntaan toiseen
Vaikka olisin antanut sinulle kaikkeni
Siltikään sinulle olisi riittänut koskaan en

Ja pimeydestä löysin viimein aidon ystävän
jonka kanssa hymyilen koko loppuelämän....

Sinä poikkesit elämääni
Vain koskettaakseesi sydämeeni
Ja katsomalla syvälle sieluuni

Näit kenties kaiken sen
mitä muille näytä en
Näit kenties kauneutta, näit kenties yksinäisyyden

Olit hetken elämässäni
Kuljit hetken vierelläni
Kosketit syvälle sydämeeni

Nyt en sua enää tavoita
Olet mennyt, etkä palaa
Ainoastaan unohtuvissa muistoissa
Vielä hetken kulkea kanssani saat

Kiitän niistä hetkistä
Jotka kanssasi jakaa sain
Niistä hymyistä
jotka näin huulillasi vain

Toivon sinulle hyvää matkaa
Toivon sinulle paljon aitoa rakkautta
Kenties joku toinen voi valloittaa sun sydämen
Kenties joku toinen voi tehdä sinusta onnellisen
Kun minä voinut en...

Elät kerran
Toivot rakkautta ja ystäviä
Elät kerran
Saat katkeruutta ja epätoivoa

Sydän täyttyy
Haaveista hajoavista
Mieli myrkyttyy
ihmisten valheista

Teet niin tai teet näin
Teet niin tai teet näin
Et koskaan löydä suuntaa oikeaa

Hetket karkaavat, vuodet juoksevat
Peilistä katsookin joku aivan muu
Eikä henkeä enää saa

Anna ikuisuuden huuhtoa
Näyttää sinulle tie
Kuurot korvat eivät kuule ihmisten huutoa

Maailma sekoaa
Välinpitämättömyyteen ja ahneuteen
Maailma hajoaa
Ihmisten typeryyteen

Kukaan ei ole turvassa
Kukaan ei ole toistaan parempi
Kaikki samalla viivalla
Kaikki samassa maailmassa

Kun joku ojentaa kätensä
Miksi et tarttuisi siihen?
Onko vaikeampaa antaa anteeksi
Kuin tulla anteeksiannetuksi ?

Kulkenut yksin oon
Katsellut öisiä tähtiä taivaan
Sydämeni lyönyt valossa kuutamon
Se on saanut minut tuntemaan

Oi siskoni
en uskonut kohtaavani
Sinua milloinkaan

Olin eksyksissä
Kun en tiennyt sua olevankaan
Vaikka tuntea saatoin jotain

Kumpaakin on koskettanut
Käsi maailman
Kumpaakin on kuljettanut
Usko hetkiin parempiin

Tulit elämääni
kosketit hellästi sieluuni
Kuin olisin tullut pitkältä matkalta kotiin

Kiitollinen olla saan
Korvaasi sen kuiskaan
Saat minut jotain tuntemaan

Ehkä saan mahdollisuuden
itselleni anteeksi antaa
Taakasta menneisyyden

Oi Veera
Kuinka pienet sanat
voivatkaan paikata suuret haavat

Minusta ei koskaan ehjää saa
Liiaksi mustelmilla oon
Mutta ei tarvitsekaan
sillä nyt hyvä olla on

Emme valinneet elämäämme
Se valitsi meidät
Emme päättäneet kotiamme

Kun kasvoin
Näin maailman niin
monin eri kasvoin

Tunsin epätoivoa
Tunsin kaipuuta kuulua johonkin
Saattoiko joku kuiskaukseni kuulla?

Kohtalo tai sattuma
liikuttaa meitä pelilaudallaan
Varjoissa valon rakkautta
jota silmin kostunein kai tunnetaan

Kaksi elämän kolhimaa
Joiden polut sattuivat kohtaamaan
Eikö se ollutkaan ainostaan haavetta
jota toivomuskaivoon heitetty kolikko ei saa toteutumaan?

Sinä olet toinen
Minä olen toinen
Joka sielussaan tuntee sen
Jota voi tuntea vain ihmiset sielujen kolhittujen

Ehkä alussa meitä ei rakastettu kumpaakaan
Mutta kuluessa vuosien ohikiitävien
Opimme kai kumpikin rakastamaan?

Emme valinneet elämäämme
Se meille annettiin...

Sinä tulit vastaani
Kasvoin hymyilevin, aurinkolasein
Lähdimme lenkille siimeksen metsän
Opimme tuntemaan toisiamme enemmän

Oi Tiina
Ne hetket jotka yhdessä olimme
Oi Tiina
Kun hulluina toisiimmie kietouduimme

Jos kiitorata on vapaa
Sielu kaipaa lentoon
Jos pelkää ei voi koskaan rakastaa
Ja jälleen kerran taivaalta pudonnut oon

Toivoin salaa mielessäni
molempien tunteiden heräävän
Kai tiesin syvällä sydämessäni
Ainoastaan itseäni pettävän

Molemmilla menneisyys
joka osaltaan ohjaa molemmat raiteiltaan
Ja keltainen lehtien täyttämä syys
Maalaa unelmat piiloon uudestaan

Oi Tiina
Kai se oli unelmoijan unta
Oi Tiina
Toivon sinun minua muistavan

Olisitpa vastaani tullut jo kauan sitten
Kenties silloin kaikki olisi ollut toisin
Pääse menneisyyten luoksesi en
vaikka niin toivoisin

Nyt kulkee tiet taas eri suuntiin
Molemmat nousevat eri juniin
En tuu enää sun uniin
Et tuu enää mun uniin