IRC-Galleria

Taas luulin sen hetken koittaneen, jona pääsisin puheillesi.
Et ollut tavanomaisen armeijasi saartamana, etkä puhunut kellekkään muulle juuri.
Sinun ei tarvinnut tärkeää puhelua soittaa yllättäen, eikä bussiinkaan ollut kiire.
Keittiöremonttinne valmistui viime viikolla, joten äitisi ei enää kiireellisesti kaivannut arvioivaa värisilmääsi. Urheiluvammasi vuoksi sinulla ei voinut olla kiire kuviokelluntatreeneihinkään. Koirasikin jäi auton alle jo viime huhtikuussa. Kolmesti.

Vai onko se mummosi taas joka apuasi kiireellisesti tarvitsee? Onko pyörästä taas mäntä vaihdettava ennen seuraavia kisoja?

Tuskin.

Olet pelannut kaikki korttisi hitleriä myöten. Näin sinun näkevän minut, ja sinä näit minun näkevän sinut. Sinulla ei ole syytä kääntyä takaisin tai lähteä eri suuntaan. Reittisi kulkee tästä ohi. Ja sinä kohtaat minut.

Jäädyt. Yht´äkkiä et keksikään niin mainioita tekosyitä ja pakenemisreittejä. Mieleesi ei juolahda yhtäkään keinoa, jolla saisit itsesi sulavan huomaamattomasti pois tästä tilanteesta. Kiinni jäit, saatana.

Hiljaiset käytävät kaikuvat kenkieni paiskeesta kun harpon luoksesi määrätietoisesti, pää hieman kumarassa jolloin näytän tosi vihaiselta. Ojennan kättäni eteenpäin pahaenteisesti ja lähestyn koko ajan. Pitkät luisevat sormeni valmistautuvat kuristusotteeseen.

KUNNES KATTO RÄJÄHTÄÄ TUHANNEN PASKAKSI JA SEINÄ SYÖKSYY SISÄÄN.

Miksi. Miksi juuri nyt. Kaikista vittu saatanan mahdollisista hetkistä juuri nyt. Lyheen elämääni ei ole muita hetkiä mahtunutkaan, kuin niitä, jotka olisivat olleet sopivia elämöivien ihmiskärpästen hyökkäykselle. Ja nyt, kun minulla oli vihdoin tilaisuus saada sinut vastuuseen teoistasi, niin eikös vain ne veijarit päätäkin myllertää sisään. Potkia tiensä seinien läpi ja imukärsöillään viattomat ihmis-parat kuristaa tuhannen rusinoiksi. niiin.



Putoilevien ja sinne tänne sinkoilevien betonilohkareiden takaa näen kalpeaksi valahtaneet kasvosi. Joku muu väittäisi, että näytät kauhistuneelta, niinkuin kuka tahansa muukin näyttäisi tällaisessa tilanteessa. Mutta minä näen suoraan lävitsesi, tai niinkuin sanotaan, luen sinua kuin avointa kirjaa. Ruma naamasi paniikki-ilmeineen on vain yksi saatanan kulissi jonka takana virnistelet häijysti.

Menetän katseyhteyden sinuun saadessani osuman jättikärpäsen hikisestä säärestä. Muutamaa sekasortoista sekuntia myöhemmin kärpäsmiehet ovat kadonneet yhtä nopeasti kuin ilmestyneetkin, jättäen jälkeensä vain silja europan mentävän aukon rakennuksen kylkeen plus muutaman tonnin betonimurskaa ja ja katkenneen vesiputken. Salamannopeasti käännän katseeni paikkaan, jossa sinut viimeksi näin. Olet poissa.


Raivonsekaisen murhanhimoni hilliten kävelen paikkaan josta katosit. Raitis ulkoilma virtaa kasvoilleni avatusta ikkunasta, josta pakenit. Hetken mietittyäni tajuan. Oletkin viekkaampi mitä annat ymmärtää. Hahahahaa. Niin juuri. Ihan kuin oikeasti jotkut saatanan ihmiskärpäset hyökkäisivät tähän rakennukseen sattumalta. Taisit tilata ne, vai mitä.



Katson ikkunasta alas maahan ja näen kraaterin, jonka sait aikaan osuessasi maahan. Tällä hetkellä tietysti painelet jo jossain toijalassa saakka.
Hetken aikaa jo luulin vähän rauhoittuneeni mutta huomaan taas vihantunteen kasvavan. Vedän syvään henkeä ja huudan:


SÄ MAKSAT SEN TELTAN!!!!!!!!11111!!!!!!11!!!!1!!"11666!!!!!11!!