yöllä pleikkaria hakatessa koin ruumiista irtautumisen. jäätävän aterian turruttamana aivoissa psyykkienen visio omasta henkisestä tietoisuudesta dimensoitui. fyysinen olemus oli paikalla ja pelasi dragonballia normaalisti, ajattelematta kuitenkaan mitään lieveilmiönä sielun irtautumisesta. saavutin spiristisen hypnoosin ollen kuitenkin alitajuisesti läsnä aika-avaruusjatkumossa.
Kyseisessä mielen vaelluksessa aivotoiminta selkeni maallisten häiriötekijöiden obskurboituessa jolloin koko aivokapasiteetti oli käytettävissä. tässä väliaikaisen ja kenties yliluonnollisen varauksen kynsissä oivalsin universaalisti merkityksettömiä mutta sinänsä jänniä asioita, muun muuassa telekineesin ja levitoinnin taidon.
takaisin maalliseen tukikohtaani osittain tahtomattani palasin kun peli päättyi. olin voittanut taistelun dragonballissa :)