IRC-Galleria

XIBIR

XIBIR

HYVYYS KATOAA JA PIMEYS PERII MAAN

APO! PANTOS! SHIT! DAIMONOS!Keskiviikko 01.12.2010 01:01

Me rikomme rajoja
Kiellämme kaiken tavallisen ja sorramme moraalia
Pudotamme enkelit äänellä
Teurastamme ne hiljaisuudella
Anarkia iskee kyntensä lihaamme
vetää meidät viikatteen tanssiin

Tietoisuuden viimeinen valonsäie
Hukkuu varjoihin ja hulluuteen
Silti juoksen sitä kohti
vaikka olen kuollut


DAIMONOS!
ESIAL!
THERION!
HEIDENE!
SAFEMES!
SIGIL DEI EMETH!


Aurinko - piiloudu demoneilta; solmi liitto tyhjyyden kanssa
Piilota ruumiit
Vahvuus - kulje tietäsi, taistellen jos on pakko
Valo - olet Ahathoor, sinisten taivaiden jumala

Sinne minne palaan, ei ole aamunkoiton mahtia
Tiimalasi on rikottu
ajankulku rampautettu
Piirrän hiekkaan ihmisen
hänen nimensä on Safemes
ja haluan tappaa hänet

se on omakuvani
Haamut alkavat haihtua päästäni. niiden huuto kuuluu enää vain vaimeana ulvontana, jota luulen naapurin koiraksi. En ole oksentanut suolenpätkiä enää pitkään aikaan ja hallusinaatiot ovat jättäneet mieleni rauhaan. voisi kai sanoa että olen terve.


Nousen istumaan. Jätän jälkeeni verisen kraatterin, Ruman arven talvisen metsän virheettömään ihoon. Kuun kylmä valo paljastaa kasvojani pitkin juosseet verivanat astuessani esiin ikikuusten varjoista.
Henkäisen pois viimeiset kesän tuulet ja kylmä talvi täyttää keuhkoni jälleen. Metsän hiljainen uni hukuttaa pääni sisältä kuuluvat kuiskaukset. kuiskaukset menneisyydestä.

Kävelen pois metsästä. Menen kotiin. Avaan jääkaapin.
(en jaksanu runoilla joten pelkistin vähän tätä kohtaa)



Essin alumiinisuudelma ruostuneilla huulillani palauttaa tietoisuuteni fyysiseen massaani. Hetkessä kiskon itseni ylös menneisyyden kesähaudasta. Tunnen, kuinka tauriini myrkyttää mieleni ja puhdas energia virtaa suonissani jälleen. Se on hieno tunne, ja siksi en aijo lopettaa Essin juomista.

AAMULLA OLI VAIKEATA HERÄTÄTiistai 31.08.2010 18:30

1. Ikuinen pimeys väistyi nousevan aamuauringon tieltä.

Ikiunta nukkuneen zombien herätti yksi viime päivinä mieleen palanneista menneisyyden kauhuista. Helvetin syvänteistä siinnyt korvia raateleva kakofonia, vanhojen Nokia-kännyköiden hittisoittari "Espionage" räjähti soimaan miljoonan desipelin paineella. Suohautaansa mädänneenä muuan helvetin hyvä makkara* heräsi ikiunestaan tärykalvot rikkihappoa vuotaen. Umpeen muurautuneet silmäluomet avautuivat hitaasti ja ydinlaskeuman saastuttama ilma virtasi keuhkoihin. Auringon ensisäteiden kultainen kosketus kylvi ihosyöpää vastaheränneisiin kasvoihin.

Aivoista lähtenyt käsky saavutti lihakset muutaman minuutin päästä. Hilpeä veikko ponkaisi ylös sängystä pirteänä kuin peipponen!**

Episodi II. Sieluttoman ihmiskuoren ravinnonhankinta näin aamutuimaan

Ai niin en syönyt mitään koska väsytti liikaa saatana


3: Loputon vaellus alkaa

Majesteetillisella jalan heilautuksella oli kuninkaan kyntökone valmiina sotaan. klamydia? mitä! Taso huononee koko ajan näissä blogimerkinnöissä mulla

Tästä alkaa se vaellus sitten

Ikiroudan peittämät koneet pyörähtivät käyntiin. Vaihdepolkimen kolahduksesta aiheutunut paineaalto sai lähitienoon puut taittumaan ja kalliot halkeilemaan. Tuomionkone lähti hitaasti liikkeelle moottorit halkeillen ja pakoputket punaisena hehkuen. Kojelaudan mittaririvistöä koristi kaksi linnunpaskaa, hämmästyttävän lähellä toisiaan. vittu!! Vaakasuoran savupatsaan saattelemana kone katosi horisonttiin.


IV: Sosiaalisen median puuttumisen aiheuttama turvaton tunne.

Facebookkiin ei päässy!

V: Sankarimme sanoo loppusanat

Helvetin hyviä makkaroita!!


*en keksiny mitään spitaalisuutta tai yms saastaisuutta kuvaavaa ilmaisua nytten ku mielessä pyöri vaan helvetin nopeita oliiveja
**tätä ei osattu odottaa
*** hö, keskittyä?

About fatal combinationsPerjantai 13.08.2010 15:03

hämeenkyrön upea idea pitää kaikki saatanan katulamput kiinni yöllä + melkein laillisen maskin mahtava valoteho + sammakko tiellä = ikuinen pimeys ja kuollut sammakko
Sieluton ihmisriekale rämpi ylös kivikkoista mäkeä. Juuri alkanut rankkasade valui pitkin ruostuneita kasvoja huuhdellen mennessään vuosisatojen liat. Ukkosen jylinän saattelemana ja menneisyyden haamujen ajamana sankarimme saavutti metsätyökoneiden raateleman mäen huipun. Sadeillan pimeyden valtaama maisema räjähti valkoiseen valokylpyyn salaman repäistessä tiensä ilmakehän läpi. Hetken aikaa vallitsi hiljaisuus, jonka aikana tuntui sateen kohinakin vaijenneen. Sitä seurasi vitunmoinen jyrinä, kuin kostoksi hetken hiljaisuudesta.
Tyhjin silmämunin hullu skeletori katseli taivaan raivoa. Pitkin horisonttia leiskuvien salamoiden kelmeä valo sai sen kuolonkankeuden vääristämät kasvot näyttämään entistäkin sairaammilta.
Vain muutamaa aikakautta aikaisemmin se samoili tuolla samaisella kukkulalla jalat veriroiskeiden sotkemina. Ikuisuuteen katsellen ja uusia elämänmuotoja löydellen* se oli unohtanut eksistenttinsä dysforian sun muita arkisia pikku jutskia. Se päivä oli taas yksi niistä, jolloin se koki oman yksinäisyytensä eli kieroutuneen mielensä parhaaksi seurakseen. Siitä johtui tuo päätön metiköissä rämpiminen, niin.

Sateen kastelemana, maailmankuvansa hämärtäneenä ja voinsa syäneenä tuo tuhoisten voimien aikaansaannos kääntyi hiljaa ja lähti möyryämään alas rinnettä. Myrsky oli jo väistymään päin ja urjalassa ulvoi susi. ja nyt en kylllä jaksa kirjoittaa enäädghökdpoj





*mystiseen solukalvoon kietoutunut hyönteismäinen alien

SAMOILIN METSISSÄ JA VEDIN ESSIÄPerjantai 11.06.2010 17:39

Vuosisatojen saatossa metsittyneen kukkulan raikas ilmanala pakeni rikinkatkuista saastepilveä, joka oli lähtöisin mäkeä ylös ryömivästä ihmisraadosta. Paskaiset jalkineet repivät kraattereita maaperään hyypiön rämpiessä eteenpäin hikirauhaset liekkiä iskien. Tuntikausien kiipeämisen jälkeen se viimein saavutti kukkulan laen. Varjot pitenivät horisonttiin laskeutuvan supernovan suodessa viimeisiä valonsäteitään kuolevaan maahan.
Mäen päältä avautui näkymä säteilyn saastuttamaan jättömaametsikköön. Alhaalla pystyyn lahonneiden puiden lomassa virtasi hiljaa happikuollut joki kuljettaen läheisen teollisuusalueen synkkiä salaisuuksia avomerelle päin.
Kuivuuttaan halkeilevilla silmillään hullu spitaalinen loi silmäyksen alhaalla vallitsevaan luonnon ja ympäristökatastrofien harmoniaan ja istahti sitten kuolleen mäyrän päälle levähtääkseen. Helvetillinen auringonpaiste oli päivän aikana kuihduttanut sen ruton repimän olemuksen entisäkin ihmanammaksi. Päiväkausien nestehukan kalvamana se siemaisi ydinfuusion energiamäärän sisällään pitävää juomaa, jossa on mainio hinta-laatu-suhde.
Biisonin kokoiset lokkimutaatiot kaartelivat hämärtyvällä taivaalla. Tauriinimyrkytyksen voimalla sankarimme nosti luisevan perseensä turpeeksi muuttuneen elukan päältä ja käänsii ontuvat askeleensa kotiin päin. Hulluihin mietteisiinsä vajonneena se jätti kituvan maailmankolkan omaan rauhaansa ja katosi yön kylmyyteen.

there is no godKeskiviikko 12.05.2010 00:58

nile - kafir lyrics



Kafir!
There is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god

there is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god
there is no god

Kafir!!
There is no god
there is no god
kafir!

musta tulee bodomin pianistiLauantai 08.05.2010 00:29

ja behemothin kitaristi

KETJUT LÄHTISunnuntai 18.04.2010 18:44

Lintujen laulun sun muut kevään äänet hautasi alleen äänennopeudella lähestyvän koneen helvetillinen möyrintä. Moottorin tuhansia hevosvoimia ruoski eteenpäin riivattu ihmisraunio matkalla kaupasta kotiin, repussaan salaatinkastiketta ja kaksi maitopurkkia. Toinen maidoista oli laktoositonta.
Aamuauringon valaisema keväinen harjumaisema vajosi ikuiseen pimeyteen pakoputkien syöstessä mustaa savua taivaalle. Renkaat iskivät tulta raapiessaan tienpinnan paskaksi. Maaperä järkkyi ja ikkunat räjähtelivät.

Helvetinkoneen titaanisten runkorakenteiden sisuksissa tuliset moottorit soittivat kuninkaallista sinfoniaansa, kunnes yht´äkkiä takaratas räjähti vetypommin voimalla. Tappavan terävät metallisirpaleet sinkoilivat takahaarukasta ketjujen raadellessa sitä riekaleiksi. Tiehen räjähti kilometrin pituinen ja levyinen railo takapyörän lyödessä lukkoon. Moottorin kierrokset nousivat viiteen miljoonaan ja polttoaineletkut repeilivät kuivuuttaan!!1 Horisontti leimahti liekkeihin ja jokien vedet kiehuivat. Taivaalta satoi akkuhappoa ja naapurissa haukkui koira

Jumalaton olento pysäytti koneensa tien reunaan ihmetellen mekkalaa. Moottorin sammuessa luonnoton hiljaisuus valtasi tila-avaruuden. Hullu epäsikiö laski syöpäisen koipensa maahan ja antoi selkärankansa valua maan tasalle luodakseen silmäyksen konetilaan. Jo unholaan vaipuneet hermosolut alkoivat rapista olennon kuivassa pääkopassa. Hetken mietiskelyn jälkeen se selvitti ongelman. Luisevat sormet verta valuen se väänsi punaisena hehkuvat ketjut takaisin rattailleen. Tyytyväisenä suoritukseensa se väänsi kuoleman kalvamalle naamalleen helvetillisen ilmeen, jonka olisi joku hullu saattanut hymyksi tulkita. Raato kiskoi mädän ruumiinsa takaisin pyörän selkään pyyhkäistyään paskaiset sormensa veljeltä lainattuihin nahkahanskoihin. Miljoonat metsät räjähtivät liekkeihin koneen käynnistyessä ja sienipilvet halkoivat horisonttia.