Aidan toisel puolel on vihrein ruoho
Täytyy sekin polttaa, se on mielen luonto
Konttaan alta piikkilangan, joka rikki raastaa ihoni
Paikkaan viiltohaavat ja samal salaa kiroilin
Nään laitumella lampaan, se on paikan ikoni
Joka nälän iskies on pakko laittaa lihoiksi
Villoista tein paidan ja hetken iloitsin
Mut ruoka loppuu, kuteet kuluu, ilo turtuu inhoksi
Muutan kullan kyyneliks, oon kai alkemisti
Suru muuttuu liikkeeks ja liike askeliksi
Jatkan kulkuani, kunnes korjaa kuolo
Otan samaan aikaan vapauden ja orjan muodon
Juuriensa varas pystyy tuules nojaan ruoko
Mut se ei pysty liikkuun, siks se on mulle kateellinen
Jostakin, Jonnekkin
Kierrän koko maailman, tai vaikka vaan korttelin
Jostakin, Jonnekkin
Jalat pysyy liikkees, niitä paikallaan poltteli
Jostakin, Jonnekkin
Ei mul oo rahaa taskus, jos tarvin kerään kolehdin
Jostakin, Jonnekkin
Jalat jatkaa kulkuaan, ei ne päätä enää tottele
En pystyis oleen 4 seinän sisällä
Konttorirottana kerjään leipää isännältä
Mullon rakin sielu, eikä sylikoiran
Laumasielun voittaa oman tahdon ylivoima
Mua et pistä hihnaan, mua sä et kuseta
Jos et tajuu haukuilla, niin sitten lähden puremaan
Voit puhuu järkee, mutta musta ei oo järkee kuunnella
Miten surematta pystyt käskeen särkeen unelmat
Kerran katkoin kalterit, nyt on kädet ruvella
Enkä palaa takas toteen: ”Tää on jälleen lumetta”
Ne luulee että onnen voi opettamal oppii
Mut se täytyy kokee, se on onnen paradoksi
Jatkan taivaltani kevyt nyytti olalla
Harharetkil annan Odysseijan myytin opastaa
Tien vieres kyltti, jonka spraymaalaan umpeen
”Minkä takia?” Siinä luki et: ”ei saa kulkee”
Liian kauan ihminen on jo luonut rajojaan
Sit kun koitat karata, niin kelaat jouksumatolla
Kasvoton massa hiljaa huojuu hahmona
Se joupuu lahjonnasta ja sitten luopuu tahdostaan
Kunnioitan niitä, jotka kulki ympäriinsä
Enkä niitä jotka venaa bussipysäkillä
Tunnin duuniin lähtöö eikä tuumi yhtään mitään
Yksi katse kertoo paljon; no entä tyhjät silmät?
Koitan jaksaa luovii, vaikka vastavirtaan
Jossei jalat kanna, niin sitten saatan liftaa
”Hei poika kuules” Kuulin ohjeen narkkarilta
”Älä leiki sankarii, ei vaiva maksa hintaa”
Joo mä tien, et vahvat aineet tuo nautinnon
Ikaros sai siivet, toiset rauhan aukion
Mut mun on pakko varottaa sua;
älä lennä liian lähelle sitä aurinkoo