IRC-Galleria

You'd die to pose, to copy to shine
Leaving behind you wrong conclusions (impressions).

You hate everyone. You trample everything on your way.
Shall you manage to save your soul from this vanity?
You deceive everyone. You feed on glory.
Shall you manage to save your soul from this vanity?

You don't stop to show all your fascinations
Although being taken on a loan, copied.

Synkkä, kylmä, mutta silti punainen kuu ajaa minut lähemmäs nurkkaa, kauemmas kaikesta mikä palaa minun jalkojeni alla.

Tämä maailma ei ole minun, ei edes tämä maa, vaikka olisin ainoa joka jäljelle jääneenä elää.

Mustalla maalatkaamme kaikki seinät umpeen tilan ahtauden illuusioksi.
Valkoisiksi maalatkaa naamamme jotta niiden päälle voitaisiin värittää.

Tuoksu joka minua viettelee on nyt vain tuhkaksi palanut kukkanen.
Kynsieni alta löytyy vain multaa ja verta, en koskaan tietäni voinut maan alta kaivaa.

Nyt kun silmäni verestävät.
Nyt kun kukaan ei kuule.
Nyt kun elämäni on vain multaa.

Kynteni sulavat ikenieni päälle minun raapiessa huuliani auki.
Silmäni vesittyvät kunnes kylkiluut murskaavat keuhkoni lopullisesti.

~There used to be me, with my own eyes and thoughts~

Kitalakea polttaa, suu on kuiva ja aivot kasautuneet.
Suonet rullalla, veri vuodatettuna tiet aivoihini tukkiutuneet.

~If I only was another being... no... would it have changed a thing? ~

Ugliness, count your breathtakes and wipe
Greedy, what does it sound like here?
Filthy, fall inside this mess
Despise, every fucking thing in me!

You can't see the light that lightens our minds.
(There is nothing you could do!)
One does not simply live forever
(How the fuck even told you so!?)

This place is everything
Everything you'll ever be in
Bloody walls, bloody sheets;
Everything we believe in

我々は呼吸; それが吹く
我々は翼を持っていない

Wipe, baby! Wipe! Fuck You!
Wipe, fucker! Smile fucker!
Wipe, baby! Wipe! Fuck You!
Wipe, fucker! Fuck yourself!

The air is so pure
Blue sky without it's wings
Freedom banished long ago
We are the puppets to dust

Pelaan kaninloikkaa
Nostan kortin ja pompin hetken kunnes maa hajoaa altani

(Enkä taaskaan saavuttanut porkkanaa)

Pelaan Afrikan Tähteä, etsin smaragdia, mutta rosvo vei perkele kaiken...

Lohdutukseksi sain hevosenkengän ja lennon Tangeriaan...

Voiko joku tuhota nämä kolikot?
Olen kyllästynyt arpapelin tekemään päätökset puolestani
"Elämä? Kuolema?"
"Tuska? Pelastus?"
"Kruuna vai klaava?"

Silti en voi antaa arvan päättää puolestani
Vaikka kolikko on pyörähtänyt jo monta kertaa
En suostu alistumaan sattumalle

Kruunatut juo aina kaiken veren
Numerot antavat lisää ajateltavaa

Voiko joku heittää seuraavan kolikon puolestani?
Sillä toivon pääseväni eroon tästä kaikesta
Ja kaikesta muustakin mikä minulle ei ole "kaikkeutta"

Jälkeen synkän talven, karun ja kylmän.
Värisi muuttuu silmissäni täysin.
Päällekkäin asetetut muistot eivät romahda vaikka muutaman ottaisin välistä pois.
Kaikki rajoittautuvat vain mieleni tuolla puolen.

Tahdon maalata tämän keskeneräisen maalauksen jossa esiintyy nämä kaksi henkilöä.
Tahdon maalata sen valkoiseksi muistoillani.

Jos kyyneleet valuvat maahan, eivät ne kasva kukiksi, eikä yksikään veren pisara voi auttaa kyyneliä kasvamaan ja vaikka vesi sataisi päälle tämän maan, ei yksikään voi sadetta unohtaa.

Laitan kynttilän ikkunan laudalle, käännän ristini väärinpäin.
Otan tiukan otteen neuloista ja hukutan itseni niiden pistelyyn.
Oksennan nyt vain verta mutta se on valkoista aivan kuin muistot jotka asetin päällekkäin.

Jälleen kerran minä seison reunalla.
Eikä kukaan ole näkemässä mitä teen.

En silti aio hypätä.
Aijon katsella kuinka maailma hukuttaa itsensä.

Seison tämän kaupungin yläpuolella ainoastaan lauseen varsinaisessa merkityksessä.
Silmieni liikkeet polttavat silmäluomeni tuhkaksi ja antavat niiden lentää tuulen mukana pois.
Aijon vain katsella.

Kuka rikkoi vuoret ja padot?
Kuka päästi vapaiksi pedot, Ne samat otukset jotka antaa toistensa hukkua?

Huutoni ei kantaudu mihinkään
Olenko edes olemassa sittenkään?
Voiko joku parantaa tämän taudin ilman varsinaisia lääkkeitä?

Mä niin kaipaan sua.
Tahdon syliisi painautua.
On aika uusi aukeama avata.
Ei enää anneta menneisyyden lannistaa.

Kuka nyt meidän laivaamme ohjaa?
Kuka meille purjeet nostaa?
Kuka voi meidän tuulet suoda?
Tunnen olevani siihen kykenevämpi kuin koskaan.
Onko enää liijan myöhäistä?
Tahdotko kenties elää tätä elämää nykyistä?
Tämä pieni kynttilä kaipaisi sytytystä.
Ilman sitä en näe kävellä pimeässä yössä.

Näen nämä tähdet ja putoavat lehdet.
Nurmi on pehmeää ja ilma puhdasta. On helppo hengittää.
Vielä kerran kohotan käteni taivaalle.
Tätä tunnetta olisi turhaa punnittavaksi viedä vaalle.
Pilvet muodostavat kasvosi eteeni.
Tunnen itseni enkeliksi, sillä voisin levittää siipeni.
Kanssasi tahdon nähdä järvet tyynet ja myrskyiset.
Kuule nämä sanat. Ne tulevat sydämmestäni; tunteet myrkylliset.