IRC-Galleria

minä olen vanki unohdettu selliin
avaa mulle portti taivuta ne kalterit
minä olen juossut ihan liian kauan
ihan liian kauan pyöreässä huoneessa
suljetussa aitauksessa hyisessä avannossa
katkaise se nauha aukaise ne solmut
en koskaan huuda sulle en huuda sulle ikinä

joku käski mennä aikasemmin nukkumaan
minulla on musta kirja johon listaan asioita
minä jaan maailman kauniiseen ja rumaan
liian paljon väärää tarvitsisin pyyhekumia
älä kuuntele niitä jotka sanovat
että kaikki puut hakataan
täällä talotkin ovat matalampia
näkee taivasta enemmän

joku katulamput taas sytyttää tulitikuilla
tupakan sijaan työntää kädet taskuun
etsii elämäänsä lähikaupan ilmoitustaululta
koiransa kadottaneet kirjoittaa historiaan
älä kuuntele niitä jotka sanovat
että lapset katoaa porttikongeihin
täällä punaiset valot lentokoneissa
on silmiä yötaivaalla

tuhat sataa kymmenenen miljoonaa
sadepisaraa ne lavuaareihin hukuttaa
miljardia kiloa ja viittätoista tonnia
pahuutta on kai liian vaikea piilottaa
täällä hymytkin lasketaan tilikirjoihin
mustanharmaata savua verottaa
osansa puistojen rakastavaisista

älä pelkää älä naura älä karkaa
valehtele niin nekin tekee sulle
älä katso älä kuuntele älä pyydä
niillä on antaa vain pahaa
niiden jotka edellä kulkevat
kengät kastuvat ensin
ne jotka viimeisinä kulkevat
pääsevät perillekin myöhimmin

tuhat sataa kymmenenen miljoonaa
sadepisaraa ne lavuaareihin hukuttaa
miljardia kiloa ja viittätoista tonnia
pahuutta on kai liian vaikea piilottaa
täällä hymytkin lasketaan tilikirjoihin
kadotettuja selkärankoja katso
mihin astut sillat eivät aina kestä



--


minä olen tehnyt mitätöntä virkaa
kuljettanut kaihon föriä ja lauttaa
tupakoinut paljon, järjettömän paljon
elänyt kuin Hemingway

tuulisitko kaduillani
kävelisitkö puistoissani
kiipeäisit katolleni
minä haluaisin olla sinun kaupunkisi

Kääntyy ja katselen miten lehdet putoilee
oon hiljaa vaikka ois liikaa sanottavaa
joku on taas ripustanut pilvet matalalle
kädet taskusta sadepisarat pyydystäisin
katseella kaataisin liian raskaat seinät
mä tahdon tarttua kiinni ravistella ja huutaa
rikkoa silmistäs tuon ilmeen josta läpi ei nää

Ja taas joku on ripustanut pilvet matalalle
nekään eivät saa parkkipaikan varjoja katoamaan
kaikki lapset on jo menneet pihalta sisälle
jokailtaiset huudot äitien vaimenneet tuuleen
ihan hiljaa niin hiljaa sade piiskaa ikkunaa
ja silti liian kovaa se satuttaa mua
liuottaa mut sisältä taivas itkee mun puolesta


kodeissaan vastaantulijat nauraa mulle
ja niille typerille tv-ohjelmille

etsivät löytäisi hänet
asiat on mennyt sen yli sen kipupisteen

varjojen yli porraskäytävissä
monta askelmaa kerralla
harpoessaan lukot ovissa
kukaan ei avaa enää yöllä
sun on tultava kun on vielä
valot sammuttamatta

ne jotka jäävät ulkopuolelle
viitta peittää arvet käsivarsista
luo liian mustat varjot kasvoille
vain kilpaa tuuliajolla
vaaratonta leikkiä tulella
ei koskaan ollutkaan

se kruunu joka niille annettiin
hukuttaa ne vielä
se köysi joka niille annettiin
hirttääkin ne vielä

tullaanhan me vielä takaisin
niin ne sanoo päätyessään
vielä kerran vääriin raiteisiin
viisareihin upottaa kyntensä
turhaan luuli ajan pysäyttävänsä
ja niin ne jälleen kerran
kääntyy väärille raiteille



se peili joka niille annettiin
vastaa aina väärin

Taas päivät käyvät hetkiä häkkeihinsä sulkemaan
kellon viisareihin takertuneet katseet
irroitetaan siirretään tyhjää
valkoista seinää tuijottamaan
niistä joille liian raskasta on silmäluomet avata
päästään eroon pudottamalla nuoralta
vain ne joille päivänvarjo jaettiin selviää
ja niilläkin alla asvaltti
piikkilankoja vyyhteinä kylpyhuoneissa
viemäreihin hukutetaan kaikki se joka eilen auttoi

Joskus niillä oli vielä siivet kehoansa kantamaan
sohvannurkkaan hautautuneet elämät
ainakin kerran etsittiin
sen jälkeen kuluneet kuukaudet
nakertaisivat rei'ille betonikerrostalotkin
älä katso vierestä
tekolumi vei ne tunneliin
suorista käytävistä labyrintteja
ne ei nää valoa kummastakaan päästä
eikä tiedä minne mennä ilman kompassia
liian raaka tuuli jäädyttäisi veret suonissa


naapuri tiesi kertoa miten ambulanssit joskus tulevat
ihan pikkuisen liian myöhään
kai se oli itsekin joskus kuskina

musta tulee kaikki/ mitä oon toivonut/ musta tulee kaikki/ mistä oon puhunut/ ihan kaikki mitä/ pienenä piirsin/ mut kruunu päässä/ mä olin prinsessa/ mulla oli valtakunta/ sain kaikki mitä halusin/ vähän vanhempana/ istuin sängyssä iltaisin/ ja haaveilin/ musta tulis tähti/ jotkut antaisi kätensäkin/ et sais mun nimmarin/ mä oon narsisti idiootti/ kuolematon tyhmyri/ tyttö jonka maailma muisti/ niin musta tulee kaikki/ mä huudan tuuleen/ koko maailma kuulee/ musta tulee kaikki/ mitä oon koskaan halunnut/ kultasateessakin silti joskus/ muistan jotain mitä/ en koskaan saanut/ neonvaloissa ei kai/ näy jos itkee/

oon idiootti narsisti älä unohda mua


--


I'll stay skinny 'cause I just won't eat
Everybody's got a
drug dealer on speed dial
Hey hey I wanna be a rockstar

niin hiljaa ne kaikki tappaa/ mua tietämättä sitä itsekään/ hiipien mun pään sisällä/ ne ei jätä mua rauhaan /hetkeksikään oon vainottu/ ja vainoharhainen/ mielisairas ja luulotautinen/ angstinen ja kykenemätön/ normaaliin elämään/ mun taidot ei riitä/ mä oon puutteellinen/ älä katso mua noin/ se lyö veitsiä selkään/ ja ne kaikki tietää sen kyllä/ mutta ei vaan tahdo uskoa/ mä pyydän anteeksi että häiritsin/ peräännyn ja kumarran/ hei oikeesti älä katso mua noin/ se lyö veitsiä selkään/ rotanmyrkkyä silmille/ ja ne kaikki tietää sen kyllä/ ne vaan on sellaisia/ ettei ne tahdo lähteä/

saksilla leikkaisin ne pois
sanomalehti-ilmoituksessa vaihdetaan ne jääpalakoneeseen


kylmä kuitenkin jo valmiiksi

ja kuinka hukkasin satatuhattamiljoonaa hetkeä päivässä vain räpyttäen silmiäni
kävelitkö sinäkin ohi