Pyykkäri oli pesemässä peittoa joen rannalla. Peitto kirposi hänen
otteestaan, sinkoutui jokeen ja upposi. Virta oli vuolas ja syvä,
pyykkäri alkoi itkeä katkerasti...
Jumala ilmestyi pyykkärin luo ja tiedusteli, miksi tämä itkee. Saatuaan
kuulla tapahtuneesta Jumala sanaakaan sanomatta sukelsi jokeen ja
pulpahti parin sekunnin päästä takaisin mukanaan peitto, joka oli tehty
puhtaasta kullasta.
"Onko tämä sinun?"Jumala kysyi.
"Ei ole!"
Jälleen Jumala katosi veden alle ja palasi mukanaan peitto, joka oli
tehty puhtaasta hopeasta.
Kysymykseen, oliko tämä oikea, vastasi pyykkäri jälleen: "Ei ole".
Kolmannella yrittämällä Jumala toi oikean peiton ja nyt pyykkäri vastasi:
"Tuo on minun peittoni".
Jumala ilahtui pyykkärin rehellisyydestä ja antoi hänelle palkkioksi sekä
kultaisen että hopeisen peiton.
Muutamia viikkoja myöhemmin pyykkäri käveli miehensä kanssa jokivartta
pitkin. Mies liukastui ja putosi jokeen. Pyykkäri alkoi taas itkeä katkerasti.
Jälleen Jumala ilmestyi paikalle ja kuultuaan, mitä oli tapahtunut, sukelsi jokeen.
Pian Jumala palasi George Clooneyn kanssa.
"Onko tämä sinun miehesi?" kysyi Jumala.
"On, kyllä hän on minun mieheni", vastasi pyykkäri.
Jumala suuttui ja nuhteli naista:
"Häpeäisit, olet kurja valehtelija!"
Pyykkäri vastasi heti:
"Anna minun selittää. Jos olisin vastannut kieltävästi, olisit
sukeltanut jokeen ja palannut vaikkapa Keanu Reevesin kanssa. Olisin taas
vastannut kieltävästi ja kolmannella kerralla olisit noutanut oikean
mieheni. Kiitokseksi rehellisyydestäni olisit sitten antanut minulle
kaikki kolme. Minä olen älykäs nainen eikä minulla ole hermoja kestää
kolmea putkiaivoa samaan aikaan. Siksi vastasin myöntevästi heti
ensimmäisellä kerralla..."
Tarinan opetus: Kun naiset valehtelevat, heillä on aina hyvät
perustelut ja vilpitön syy!