IRC-Galleria

Kun tietää asian laidan mutta silti vain pyörittää samaa levyä kun ei muuta osaa...


Diamond_ Tiedän


kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

toisen kosketus, iho vain ei ole sun
ei toinen vieres niin kuin olit, suhun hakeudun
suoraan, rakastan sua, kaipaan sua, ei toista sua
vain sä kun oisit vielä, voisit lohduttaa mua
mut on tekojen väärien kohtalo tää
katuvana, onnettomana mun hymy häviää
elo kuin kiiltokuvakirja, koristit sen sivut
tyhjää nyt, koskee, ennen oisit poistanut mun kivut
voin vain kovaa pettymystäni kasvoiltain pyyhkiä
turha menneseen enää tässä on nyyhkiä
en voi mitään, oon kaipuun kosketuksen renki
miten kauan tätä menoo enää pihisee mun henki
ikävä tää syvimmän kivun syliin suoraan raahaa
elämäni kurjuuden ympyrää laahaa
ilo tiimalasiin valunut, niin kuin ollaan mekin
tunnut olevan kuin kuolema, ikuinen on sekin

kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

mä vaan yli tulvin susta, pakko ulos antaa nämä
tiedän, yhtään mitään muutosta ei tuo taas tämä
mä vaan kaipaan niin meidän kahden juttuja omia
niitä hetkiä menneitä, unohtumattomia
mä pyörittelen niitä päässä, ei oo muutakaan
pyörittelen, vaikka tiedän, pahemman olon saan
kertaan ensitapaamista, kertaan ensisuudelmaa
rakastelua ja miten toisen onnen pilviin saa
se oli silloin, hiljaiseksi vetää väkisinkin
pitänyt ois uskoo kun sä annoit moneen kertaan vinkin
et huuliltasi sanoja voi enää antaa niitä
mikä ihmistä vaivaa kun ei tajuu eikä riitä
kuinka saatoinkaan aarteen kalleimman sen hukata
sen aidon onnen pois idioottina pukata
nyt haavaa nuolen, tein mä huolen, valitsin niin väärän puolen
väännyn, tähän näännyn, käännyn mustaan, tuntuu että kuolen!

kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

kyllä tiedän jo, etten voi saada sua takas
joo mä tiedän, sä mennyttä oot mulle rakas
mut mä tiedän myös sen, etten unohtaa sua voi
tiedän, käyntis sun jotain pysyvää tänne loi

sua niin ikävä...
oisin toisin...
mut en voi....
sä oot mennyt....
pysyvästi....
tiedän...