IRC-Galleria

Surusta iloksi

niin monta negatiivistä rivii ajatusta
ikävää, suruu, murhetta mustaa ulos musta
nyt saan vuodattaa iloo, onnenkyyneleitä
onnesta mun kirjoittaa, ei mikään sitä peitä

Onnellisin päällä maan

aarteen kaikkein kalleimman sain sinut, rakkauden
näin onnellinen koskaan ole ollut mistään en
kauneutes sun taivaat valaisee ja kultaa sisältäkin
sulla avain, avasit lukon, kahleet synkän häkin
oon voimissain, hymyä ja hyväntuulisuutta
toit esiin elämääni sä aivan jotain uutta
oot tehnyt ihmeitä ja oot myös yksi sellainen
maailman tärkein sielu, rakkain sanon tässä sulle sen
mieles muistot tuoreet, kauniit, rakkaat nuo seilaa
hyvää lämmöl sydämen sopukoista asti peilaa
jotain uskomatonta tapahtumat, aika tää
jos jokin on niin tää sitä hyvää elämää
epäilin, uskoin ettei sunlaistas olla voisi
olin vääräs ettei mikään enää onnee mulle toisi
sain onnen, ansaitsin ja sitä huutaa ulos saan
kiitos kun saavuit, sait elämäni kukkimaan

*PiEnI iHmInEn VoI oLlA iSosTi OnNeLliNeN!* :)

niin ikävöin sua ennen kuin mä lähtenytkään oon
tyhjä paikka jää kun löydä en sua viereen, kainaloon
kaipuu on musta aukko, sydän orpo ilman toista
sua ilman aurinko ei mulle lämmitä ja loista

kun tunteet vie niin järki vikisee...

*Oon sun, ootko mun?*

niin yllättäin sä silmiini saavuit kaunokainen
jäässä, naulattuna katse, niin uskomaton nainen
tilaisuus ja kaaduin suhun että sattuu kipeää
tunnit tuntuu minuuteilta kanssas, eros kaipuu jää
sä oot jotain ihanaa, josta haaveilee niin moni
läheisyytes kaikin tavoin ehjää, lietkö kohtaloni
tuntuu taivaalta helvetin jälkeen elo uus
näytät merkityksen sanalle onnellisuus

hei mä oon otettu ja kiitollinen susta
sua ilman maailma astetta enempi ois musta

*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*

Sinusta sinuun

ei voi mitään annat merkityksen päivään jokaiseen
syy jaksaa tääl ja antaa kaikkensa ja niin mä teen
ei mikään sua rinnastani pois, ulos pukkaa
mun silmis, mieles, sydämes ei kauniimpaa oo kukkaa
ei muut saa niin mollil, duuril elämääni soimaan
enkelini, aurinkoni vaikka joutuu unelmoimaan
nimes henkeen ja vereen vaikka ruoskis, repis, löisi
vaikka turhalle tuntuis ja kipu ympäröisi
tiedät anteeksi annan, vaikka syvään loukkaisit
yli meren kuljen, läpi kiven että hyvää saisit
pyydän anteeksi mielipahaa ja mun virheitäin
vuodan vuolaasti haavaa suurta taas näin
niin suuresti haluisin vaan olla unelmaa
olla tuki joka kyyneleesi kuivumaan saa
vaikka sieluni musta ja susta heti myisin
rakastaen yli kaiken, puolestasi menehtyisin

*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*.*

tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. ja tuntevasta sydämestä...

niin odotettu, mietitty, kaivattu tuota
kun se hetki valmis, pois viety on jo luota
ei enää merkitystä, silti miete ääneen näin
saloja sen sydämen, järki pois, tulta päin
vannottu, haluttu olla kuin hautuumaa
tekee hullun, epätoivoisen, ei sitä pois vaan saa
heikon, helpon väärässä turhaa on raataa
valhetta, harhaa se maailman hauraan kaataa
ei vastaantulon sanoja, vain yksi höynäytettävä
seireeni sielu ja jää niin pettävä
likainen, ei puhdistusta, jälki siitä jää
siitä aina isku, murhe, musta syvyys määränpää