- Multa lähtee kohta taju, mutisen, harvinaisen tosissani. Me voitettiin uusi kuumailmapallomatka, Alexin kanssa. Ja nyt täällä ei oo ees sitä kuskia, koska tää on itsestään ohjautuva.
- Christian, rentoudu, Alex sanoo, laittaen kätensä mun olkapäälle, vilkaisen tuohon tuhahtaen aavistuksen. Tuulee sen verran, että tuon hiukset, tummanruskeat liehuu tuulessa, kuin villit aallot, joita ei voi pysäyttää. Huulet kipinöi, kuin tulipalossa riehuvat liekit.
- Tää on painajaista, Alex, mumisen, katsoen Alexia suoraan silmiin ja vilkaisten kauhuissani alas. Mä en tajua, miten aina suostun kaikkeen, mitä Alex ehdottaa. Kai siksi, että se omistaa koiranpentukatseen.
- Eks painajaiset yleensä lopu onnellisesti? Alex kysyy hieman naurahtaen, vilkaisen tuohon kuin sekopäähän. Painajaisetko loppuu onnellisesti? Okei, Alex on aina ollut sekasin, mutta tää menee jo hieman yli.
- Ja toi äskeinen tilanne teki susta onnellisen? Halleluujaah, ALEX! Huudahdan, tuohtuneena ja kiihtyneenä, puuskaten aika laihat käteni tiukkaan puuskaan, mulkoillen pidempää poikaa. Alex hymyilee rauhallisesti.
- Kyllä tästä painajaisesta voi vielä elävää unelmaa tehdä, Alex sanoo, mun silmiä katsoen. Nyt meillä ei ole edes Rexiä mukana. Astun puoli askelta lähemmäs miestä. Tuo kuljettaa hitaasti kätensä mun olkapäältä alas, mun selälle. Alex kumartuu mua kohti, suljen turkoosit simäni ja tunnen hammastahnalta maistuvan suudelman huulillani. Vastaan juuri saamaani ensisuudelmaan, mies pitää toista kättään mun selällä ja toista kaulalla. Kiedon käteni tuon vyötärön ympärille, ja toisen miehen niskan taa.
Auringonlasku laskeutuu meidän ylle. Aexin hengitys on pehmeää ja tuo itse on lämmin. Painaudun vasten miehen rintakehää suudelman jälkeen, painaen pääni tuon rintakehää vasten, katsellen maisemaa, kädet tuon vyötärön ympärillä. Alexin kädet on taas mun ympärillä, eikä tää ilmassa liito tunnu enää yhtään hullummalta.
- Höllerer olisi varmaan mielellään tullut sun mukaasi tänne, mutisen, hymyillen Alexille. Aluksi mä epäröin lähtöä, mutta ei kaduta kyllä yhtään. Alex tuoksuu ihanalle, sen rintakehä kohoilee hengityksen tahtiin rauhallisesti.
- Sä oot silti ainoa, joka saa multa tälläistä kohtelua, Alex kuiskaa mun korvaan, vetäen mut kiinni itseensä. Hymyilen, nuuhkaisten Alexin nahkatakkia. Se tuoksuu puhtaalle, uudelle ja voimakkaalle nahkalla. Alex istahtaa lattialle.
- Tuu tänne, tuo hymähtää, lihaksikkaita käsiään ojentaen hymyillen. En epäröi hetkeäkään, istun kuumailmapallon puiselle, pyöreälle lattialle, nojautuen Alexiin, tuo kietoo kätensä mun ympärille.
- Sä oot niin sulosen pieni, Alex sanoo naurahtaen, pieneen virneeseen leviten. Tuhahdan leikkisästi, nojautuen tuon lämpimään rintakehään. Alex painaa päänsä mun olkapäälle.
- Kiitos vaan, metriheikki. Söpö sellanen, naurahdan. Alex katselee mua, suloisella ilmeellä. Mä taidan olla oikeasti rakastunut työtoveriini.
- Katso, Alex kuiskaa, osoittaen taivaalle. Vilkaisen sinne, värien kauniiseen kirjoon, eikä mulla ole yhtään paha olo enää.
- Kaunista, myönnän hiljaa, pitäen kädelläni Alexin pehmeästä kädestä. Suljen silmäni, tuntien tuulen hiuksissani ja suunnattoman onnentunteen sydämessä.
- Tää painajainen todella muuttui todelliseksi unelmaksi, Alex hymähtää, sulkien omat silmänsä. Nojaan tuohon hymyillen. Tähän on hyvä nukahtaa. Alexin syliin, samalla, kun kuumailmapallo kuljettaa meidä ilmojen halki ja tuudittaa mut uneen, Alexin lämpöön. Kuumailmapallo keinahtelee eteenpäin, kuin tanssien kevyesti tuulessa, mutta olen jo syvässä unessa..
