Saanhan tulla viereesi vielä kerran, emmehän voi tietää milloin se kerta on viimeinen.
Tahdon olla vierelläsi hetken, niinkuin se olisi viimeinen.
Kun tapasimme ja elimme toisillemme, annoimme kaiken.
Niinkuin maailmassa ei muita olisi, miksi sen piti olla vaan silloin...
Miksi se aika ei voisi olla vielä?
Lupauksemme olla ja rakastaa hautaan asti toisiamme, olemmeko nyt haudassa?
Mihin onkaan kadonnut se halu olla hyvä, tehdä toinen tyytyväiseksi, iloiseksi,tyyneksi
rakastetuksi, levolliseksi...
Missä on se tunne, että tietää toisen haluavan samaa kuin itse...
Voimme saada kaiken takaisin, jos vain tahdomme yhdessä ja yhtä aikaa...
Miksi juokset karkuun, et pääse eteenpäin. samat asiat tulevat joka kerta eteesi, et voi paeta, tie päättyy edessäsi. Tuleeko nokkakolari vai osaatko jarruttaa ajoissa?
Eivät ongelmat häviä vaikka kuinka niin tahdot.
On asioita joille on käännettävä selkä, kun taas toiset pitää kohdata silmästä silmään.
Näin meidän on tehtävä jokaisen jos aijomme saada jotain aikaan.
Päivät kuluvat ja vuodet vierii, vaikka toinen muuttuu niin ei se muuta sinua itseäsi. Sinun on muututtava myös...
- minä -
Uusimmat blogimerkinnät
- Kasvua 15.11.
- Vuoden varrella 15.11.
- Minä! 30.10.
- Odotan. 30.10.
- Hiljaisuus on laulua sydämelleni, joka odo... 27.10.
- Rakkaus on! 27.10.
- Minä olen... 27.10.
- Kun rakkaus satuttaa. 27.10.
- Näin... 31.08.
- Jaa,jaa! 20.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (29)
-
▼
2008 (59)
- ▶ joulukuu 2008 (1)
- ▶ marraskuu 2008 (1)
- ▶ lokakuu 2008 (1)
- ▶ syyskuu 2008 (4)
- ▶ elokuu 2008 (11)
- ▶ heinäkuu 2008 (23)
- ▶ kesäkuu 2008 (5)
- ▶ toukokuu 2008 (13)