Me isäsi kanssa seisottiin käsi kädessä tässä, ja juteltiin ihan hiljaksiin...
...No nyt se on elämässä!
Sinä olit ihan pikkuinen ehkä viikon vanha vasta, minä sanoin...
... pilvi kukkasten kai ympäröi tätä lasta!
Ja perhoset, lintuset,untuvapäät tuntuu lentävän korin yllä, isä kysyi: Näkyjäkös näet, ja minä: no ihmeitä kyllä!
Sinä olit se ihme tietysti vaikka, poruun puhkesitkin, imit minusta maitoa nälkääsi. Minä ilosta nauroin ja itkin.
"Sil on ripsissä tähden säkenet" isäs naurahti ja keksi: Sen varpaat on puolukan raakileet ja hän puki sinut puhtoiseksi!
Sinä nukuit, oli talo hiljainen. Löi kolmisin sydämemme. Tästä tulee kai hyvä ihminen, me puhuimme toisillemme!
- kaarina helakisa-
Uusimmat blogimerkinnät
- Kasvua 15.11.
- Vuoden varrella 15.11.
- Minä! 30.10.
- Odotan. 30.10.
- Hiljaisuus on laulua sydämelleni, joka odo... 27.10.
- Rakkaus on! 27.10.
- Minä olen... 27.10.
- Kun rakkaus satuttaa. 27.10.
- Näin... 31.08.
- Jaa,jaa! 20.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (29)
-
▼
2008 (59)
- ▶ joulukuu 2008 (1)
- ▶ marraskuu 2008 (1)
- ▶ lokakuu 2008 (1)
- ▶ syyskuu 2008 (4)
- ▶ elokuu 2008 (11)
- ▶ heinäkuu 2008 (23)
- ▶ kesäkuu 2008 (5)
- ▶ toukokuu 2008 (13)