Tiedättehän sen ihanan tunteen, kun kännykän akku piiputtaa elämänmerkkiensä loppumisen ilmoitusasiaksi? Moni meistä on tämän tunteen uhriksi joutunut, tuo epätoivo, joka kalvaa yksinäisen hypermediakulttuurimme orjan sähköä sykkivää sydäntä. Mutta vielä upeampaa on ehkä huomata, että tuon elämänsä viimeisiä hetkiä kiljuvan kännyn ainut pelastus - tuo hukkuvan viimeinen oljenkorsi - on n. 200 kilometrin päässä allekirjoittaneesta. Että jos jollakin nyt olisi sellanen uudemman mallinen samsungin laturi, niin yhteydenottoja & lahjoituksia otetaan vastaan. Kiitos ja anteeksi, jo näin etukäteen.
Syö miestä.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 18.01.
- [Ei aihetta] 03.12.
- [Ei aihetta] 09.10.
- [Ei aihetta] 07.09.
- [Ei aihetta] 17.08.
- [Ei aihetta] 08.08.
- Yksinpuhelu pääsi sisällä. 04.08.
- Tinnatus, mä eläl/nsä.. 21.07.
- [Ei aihetta] 16.07.
- Tylsimmistä tylsin ja masentavin tilanneka... 10.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
-
▼
2008 (41)
- ▶ joulukuu 2008 (1)
- ▶ lokakuu 2008 (1)
- ▶ syyskuu 2008 (1)
- ▶ elokuu 2008 (3)
- ▶ heinäkuu 2008 (3)
- ▶ kesäkuu 2008 (3)
- ▶ toukokuu 2008 (1)
- ▶ huhtikuu 2008 (4)
- ▶ maaliskuu 2008 (10)
- ▶ helmikuu 2008 (6)
- ▶ tammikuu 2008 (8)
- ▶ 2007 (53)
- ▶ 2006 (58)