IRC-Galleria

Elämä on ihanaa. :D

Pää hajoaa, pää hajoaa, pää hajoaa!

Kuolema, ole kerrankin armollinen ja revi henki näistä säälittävistä ruumiin riekaleista.

Psyka huomenna.

Yksi jäi yhteen ja Matti oli kokonaisen viikonlopun selvinpäin. Mahdotonta? Niinhän sitä luulisi. Harmillista sinänsä, ettei selvästä viikonlopusta pahemmin ollut hyötyä, ottaen huomioon, että lukemiseen tarkoitettu aika menikin sitten kylällä pyörimiseen ja juomatta olemisesta säästynyt raha meni bensaan. Käyhän se näinkin.

Kun tuuli itkee yksinäistä lauluaan
sade piiskaa kylmänä ilottomia kasvoja
mitä täältä sitten lopussa saakaan
kaikki lupaukset vain tyhjiä sanoja

Tuijottaa pistettä seinässä
miettien missä
kurimuksessa maailmanlopun sään
yhdessä yksinään
harhailevat levottomina
ihmiset löytämättä edes itseään

Kuin yrittäisi tappaa kuolematonta
rakastaa mahdotonta

Huh, huh.

Miettien: -
tajuten : -
unohtaen: -

luotaa
uskottua ajatuksen virtaa
vailla suuntaa
teeskennellen
keskellä unohdettujen ajatusten
yli jo poltettujen siltojen
löydät määränpääsi itkien

tervetuloa maailmaan
ei täältä hengissä selviä kukaan

My hatred springs from the things I never dared to do, cause I know that those would have been the things to make me happy. I know, you shouldn`t be sad for the things you didn`t dare to do, you should be happy for the things you dared.

But remember, a coward is always a coward and there is no heroes among thieves. And when you`re lying dying, you won`t be remembering the days that you lived, you will be remembering the days you made to be worth living. No one knows what the death will bring, I only hope it will be better than this. No one knows.

Nyyh. Sinisilmäinen peura valehtelevien susien ympäröimänä.
Kuin sammakko lumpeella, jossa on reikä. Mikään ei kestä ikuisesti.
Palavan talon kivinen perustus. Jokaisessa valheessa on hiven totuutta.

Väsyttää.


Sisälläni asuu pieni nihilisti. En minä sinua vihaa, se vain. Sanat suustani eivät ole omiani. Tuo pieni vihainen otus ne päähäni sanelee. Määränpääni on kateissa. Kuinka? Kiitos. En olisikaan itse uskaltanut. Äh, untahan se vain oli, ehkä liian hyvää todeksi, tiedättehän? Hmmm... Tarkoituksettomat sanat ovat turhia, eikö totta? Ja kuinka selvää se onkaan. Eikös se tee näistäkin sanoista turhia. Osoittaa sanansa turhiksi turhilla sanoilla? Tekopyhää.

Vituttaa.

Siinä hän istui. Tietämättä mitä ajatella, tietämättä mitä tehdä. Neuvottomana. Silmänsä kosteammat, kuin luonto antaa ymmärtää, katseensa harhaileva. Korvansa kuullostellen, josko ystävyys palaisi tuliasten kera. Hiljaisuus. Pimeän ikkunan takana ei näy edes mustuus, illuusio puhtaudesta, kun likaa ei näe. Huutoäänestyksen kaiut pääkopassaan, tietämättöminä herransa olemattomuudesta, ajasta, jolloin näkyvälläkään rikkaudella ei ole mitään merkitystä, henkinen rikkaus on tuon ajan kasvateille vain harha. Elämä toimii vain matkana kuolemaan, kivin siivitettynä polkuna, halkeilleina laattoina, joissa revenneistä raoista pakenevat rikkaruohot kamppailevat päästäkseen vapauteen. Ilman tajuntaa, eivät tiedä, että ulospääsy on mahdottomuus. Kaiken päättää pimeys.

Vivahde. Erot. Ei tunnetta, ilman tunteettomuutta, kylmyys pysyy poissa ilman lämpöä, mutta sen paikallaolon hetkinä, ei sitä siltikään huomaa. Silti se on siellä jossain. Meissä kaikissa.

Voihan perkele. Kesä lähenee loppuaan. Mutta onneksi on olemmassa jurassicrock. Täällä vedetään. Luoja mikä krapula. :D Tästä se lähtee.

Ps. Jesse on ehkä parasta ryyppäys-seuraa tiettyyn pisteesen asti.

Nää koneet on kyl paras idea festareilla ikinä! Daataaarrrri.

Nyyh. Mulla ei oo puhelinta. Nyyh.

Voi itku. On maanantai, tiedäthän?
Pitäisi mennä töihin, tiedäthän?
Tunti aikaa.
Reilu tunti menee matkaan. Hmm. Tsäänsit? Nat sou kuud. Eli sittenhän voi luopua kaikesta toivostaan ja datata galleriassa.

Oon siskolla. Siis Tampereella. Olipahan taas viikonloppu;

Perjantai, tuo kuuluisa kolmastoista:

Saapuminen siinä yhdentoista ja kahdentoista välissä jo kuolleen perjantain myöhäisimmässä ajanjaksossa. Eksyin heti. Samalla saan hämärän puhelun jostain oudosta konfliktista baarin tiskillä. Totta kai kyseessä oli oma koheltamisen supersankarimme, nimen jätän kohteliaasti mainitsematta. Ole hyvä Juho.
Onnesta tilanne oli suhteellisen harmiton.

Heitinpä sitten auton veljeni porvarikämpän pihaan ja jäin sinne hetkeksi siemailemaan ilmaista viinatarjontaa. Oli hyvää. Nams. Tästä jatkoimme baariin, siis minä lähdin yksin seuraamaan tuota angstavaa teinijoukkoa, joita kavereikseni kutsun.

Huomioita: Singstar on kiva. Harmillista vain, että olin sisaruskatraastamme huonoin. : <
Syytän fiilistelyni valtavaa määrä. Ja juu, eihän siinä ihan selvinpäin oltukaan.
Tequila nousee päähän. Sen tilaaminen, jos kiltti tiskitäti ystävällisesti informoi, että sitruuna ja suola ovat lopussa, on tyhmää. Hyrrrr.

Lauantai, se kuuluisan kolmantoista jälkeinen neljästoista:

Vastoin kaikkia odotuksia heräilenkin siskolta, enkä veljeltä. Hetken järkeiltyäni, pidän päätöstä loogisena. Lattialla kuolemaa tekevät herrat JK ja J. Idiootit, mauhha! Pojat katoavat jonnekin, sanojensa mukaan syömään. Minä en pysty. Hyh. Liikkuminen satuttaa.

Siinä viiden/kuuden maissa eksyn hienohkoon ruotsalaisvalmisteiseen porvariautoon ja karautan pääkallopaikalle, elikkäs velikullalleni. Ilmaisia drinkkejä lisää. Niin, ja singstaria tietenkin! Ah, kuinka sitä rakastankaan. Jossain vaiheessa iltaa Matti-sankarimme siirtyy itse johtoon omien drinkkiensä arkkitehtuurisessa suunnitelussa. Yllättäen tämä tarkoittaa sitä, että kirkkaan viinan määrä suhteessa lantrinkiin paukussa nousee yllättävänkin rajulla tilastollisella nopeudella. Thiluliii.

Tästä matkaamme baariin, erääseen ylimuodikkaaseen menomestaan, jonka nimen jätän sympatiasta päättäjiä kohtaan mainitsematta. Baarissa on kivaa. Ilta näyttää tulevan hyvinkin halvaksi. Lähestulkoon ainoat ostamani juomat tarjoan muille. Tästä alkoikin iltani "kliimaksi." Sain nimittäin innokkaan ihailijan baarikansan joukosta. Hyvinkin harmillista, sankarimme sukupuolen ja heterouden huomioon ottaen, että tämä yksilö sattui olemaan mies. Mukavahko mies muuttuikin vähän turhan mukavaksi. Allekirjoittanut säikähti miltei kuoliaaksi ja karkasi baarista pois. Mukaan tarttuivat hieman ehkä yllättäenkin, kaikki he, jotka baariin alunperin lähtivätkin. + eräs mies, josta ei joukossa oikein tykätty. (Ei siis se sama, joka miuhun palavasti rakastui. Thänk kaad.)

Huomioita: Miehille ei kannata tarjota paukkua liian hanakasti, tämä voi nimittäin aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Paitaa ei kannata avata niinkuin teräsmies. Lentelee napit.

Sunnuntai, ARGH:

Heräilen iltapäivällä. Keskeltä isoveljen olohuoneen lattiaa. Värisyttävä olo.
Krapulan parantaminen vie kokonaisen sunnuntaipäivän. Osittain tästä syystä täällä Tampereella vielä oleilenkin. Ja hieman myös siksi, että viime yön unitarjonta oli jotain niin hämmentävää, ettei nukkumisesta oikein tupannut mitään tulemaan.

Ihmissusia, sankarijuho ja riehuva romanijoukkue. Ja ties mitä muuta. Pelotti.

Huomioita: Unet ovat pelottavia. Hyrrr.

Kait sitä voisi lähteä ajelemaan kohti tuota kaiken äksönin keskusta.
Jämsänkoskea. Oleilen siellä muuten yksinäni muutamat seuraavat viikot, että jos jollakin on hyvinkin vapaa aikataulu ja yksinäinen, huumorintajuinen, mutta siltikin aikasen söpö hevaripoika kiinnostaa, niin yhteyttä saa ottaa! <3

Jepajeeejeee. Minä poistun, jääkään te pitämään kunniaani kiiltävänä.

Älä ikinä vahingoita sellaista, mitä et voi tappaa.

Lomailu on muuten rankkaa.

Provinssista kotiuduttu tuossa sunnuntaina, Nummeen lähtö muutaman tunnin sisällä.

Adios.