Päässä jyskyttää ikävästi, mä en edes valehdellut sille että en saanut yöllä unta. Mä en tajua, minkä takia, mutta mä makasin koko yön valveilla tuijottaen kahden julisteen välistä pilkottavaa limenvihreää, hämärässä harmaalta näyttävää seinää, enkä mä voinut ajatella mitään muuta kuin laamoja. Se oli aavistuksen verran pelottavaa, että mä ajattelin ainoastaan kahta laamaa, jotka mä nimesin mielessäni hauskasti. Niiden nimet ovat Zap ja Zoom, ja ne mä repäisin kamerasta. Kameralla zoomataan ensin, ja sitten zap, kun salama välähtää. Okei, ei oikeasti siitä mitään zap kuulu, mutta Välk voisi kuulostaa vähän tyhmältä laaman nimeltä. Ajatuksissani niillä kahdella laamalla oli palmikkoja niiden ihanissa turkeissa, ja niissä oli vaaleanpunaiset ponnarit.