Nyt oon söpön pinkki, ja voi jee.
Luin muuten yhden vanhan ficcini. Sellaisen, jonka tasan yksi ihminen luki aikanaan, ja tämäkin vain siksi että satuttiin seurustelemaan silloin. Paritus oli kumma ja vuosi 2010, eli ei erityisen kaunista luettavaa.
Silti tuli hyvä mieli. Vaikka kaikki on kaatunut niskaan, eikä vähiten yksittäisten ihmisten vuoksi tässä vuosien varrella, olen selvinnyt hengissä. Ja, mikä tärkeintä, olen saanut myös elämäni kuntoon. Kämppä on paskainen mutta välitänkö mä? En sanoisi.
Oon vaan onnellinen, koska tajusin juuri että hei! Olen ihminen! En ole hahmo identiteettieni takana, en ole se blondi (nykyisemmin pinkki), en ole faniction, homoseksuaalisuus, en ole partio, en ole rahattomuus, en vaatetusompelijan perustutkinto, en ole Maisamiisa. Olen minä.
Nyt voisin huudattaa herra ylppöä, kerätä itseni ja tanssia tiskaamaan.
Aurinkoista päivänjatkoa. ❤️