"Ootko sä kuullut jo", Maria kysyy istuessaan bilsanluokassa mun viereen siihen paikalle, missä oli vielä viime viikolla Amandan paikka.
"Mitä ois pitänyt kuulla?"
"Et Ananas on oikeesti kadonnut."
"Miten niin oikeesti kadonnut?"
"No siis katoamisilmoituskadonnut! Jos me asuttais Jenkeissä, sen kuva olis jo maitopurkin kyljessä!" Miksi mä en tajua, mistä se repi tuon maitotölkkijuttunsa? Miten vain.
"Siis oikeasti?"
"Joo, se ei oo viettänyt mitään yli viikon pituista viikonloppua", Maria vaahtoaa, "se on kadonnut."
"Ai, okei. Liikuttaa mua?"
"No kai se nyt sua liikuttaa, kun Akseliakin on jo kuulusteltu tästä ja -"
"
Akselia? Miten Akseli nyt liittyy mihinkään?"
"No niillähän on aina ollut jotain kränää", Maria sanoo. Voi helvetti. Jos Akselilla ja Ananaksella on ollut jotain "kränää" ja siksi Akselia kuulustellaan... mut tullaan luultavasti pidättämään tai jotain. Ei sillä, että mä olisin sille mitään tehnyt - anteeksi nyt, mutta mua ei oikeasti kiinnosta koko jätkä sen vertaa että jaksaisin edes tehdä sille jotain - mutta silti. Mä vaikutan vielä potentiaalisemmalta kidnappaajaraiskaajamurhaajamiltävain kuin Akseli, jos kukaan kuulee yhtään meidän luokan kemioista. Mä jään vain odottamaan kuulustelukutsua, siksi sitä kai kutsutaan, tai mistä mä tiedän kun mun tietoni aiheesta perustuu lähinnä televisio-ohjelmiin. Amerikkalaisiin sellaisiin. Mä voin vain kuvitella, kuinka joku jäätävän komea suomea solkkaava poliisisetä tulee ja pidättää mut epäiltynä Ananas Rantasen katoamisesta.