Ensimmäinen viikko takana ja ensimmäinen luento lintsattu. Tai siis nukuttu ohi, jätetty parempaan aikaan, hylätty epätarpeellisena jne, you name it. Kämppis-Laura lähti viikonlopuksi kotiin Espooseen, minä kiertelen paljain varpain ympäri tätä taloa ja tunnen oloni orvoksi. Jos opintotuki on tullut tänään voisin käydä levykaupoilla pitkästä aikaa ja ehkä myös kirjakaupassa. Eilen piti käydä rannalla kuvailemassa, mutta tuulenvoimakkuus oli niin järjetön etten koskaan päässyt taloni takana olevaa puistoa kauemmas, ehkä ehdin tehdä senkin tänään.
Pari asiaa hymyilyttää, eikä vähiten tämä Erykah Badun A.D. 2000 jonka nettikaverini J lähetti viime yönä.
Sitäpaitsi, minulla on ensimmäistä kertaa 18 vuoteen suunnitelma tulevaisuuteni suhteen! Ja se on toteutettavissa.