IRC-Galleria

minulla on todella äärettömän kummallinen olo. Luulin selvinneeni jo aamuisesta liskodiskosta kun sänkyyn piiloutuneena tunsin kosmisten aaltojen runttaavan pääni läpi sellaisella pieteetillä ja pahantahtoisuudella ja paranoialla että pelkäsin ajatuksista tyhjän mieleni puolesta, mutta alas! äsken suihkussa täristessäni olin varma hiuksieni valuvan veden mukana viemärikaivoon mutta en uskaltanut varmistaa asiaa koska oma ihoni tuntui koostuvan aivan vääristä rakennusaineista ja se pelotti minua.
Tapanani olisi sanoa että ainakin tietää elävänsä ja olevansa todellakin kiinni tässä hetkessä ja olemuksensyrjässä ja todellisuuden kilparadalla, mutta en todentotta uskalla vannoa vielä mitään, koska ne liskot vaanivat edelleen jossain takavasemmalla eikä tämä ole kiinni nyt tuntemisesta vaan täydellisestä putoilemisesta.

(Edit: toisaalta voisin myös alkaa nauttimaan tästä, pistää oikeaa musiikkia ja TUNTEA kerrassaan kaikki ja kaikkea, niin pistämättömän outoa tämä kyllä on. mutta ulos vaan, Babyloniassa kaikki kunnossa ja muutakin ja muutenkin ja niin ja näin.)