en itke vaikka sydämeni huutaakin. Kuljen mukanasi etkä huomaa minua.Kosketan sinua ja sinä pelkäätkin. Painoit huulesi vasten sitä ihoa,ihoa joka ei ollukaan minun.
herään aamulla ja huokaan..avaan silmäni ja itken. Ulkona on kylmä enkä halua nousta ylös..vain hetki ja olen taas vapaa. Katson itseäni peilistä enkä tiedä kuka olen. Olen täällä..sinä olet jo poissa.
itketään yhdessä ja huudetaan tuska pois. kerrotaan kaikille että kaikki on hyvin..kun ei enään nähdä niin kuvitellaan että suudellaan. miksi uskoa kaiken muuttuvan..se muuttui jo..emme ole enään me..on vain minä.
sanasi kuuluvat lukittuun huoneeseen..sinne missä kukaan ei kuule. lyönnit huuhtoutuu mereen jossa ei kukaan enään ui. pidät minut turvana jotta kukaan ei tiedä. haavat aukeaa.
ne ihmiset tulee taas ja hymyilee,nauraa. tahdon sulkea korvani ja olla aivan hiljaa. kuinka se sattuukaan kun maailma ei tahdokkaan sinun jaksavan. se tyhjyys valtaa aina mielen ja saa pelkäämään, onko maailmassa ketään kuka osaa rakastaa.