IRC-Galleria

sanasi kuuluvat lukittuun huoneeseen..sinne missä kukaan ei kuule. lyönnit huuhtoutuu mereen jossa ei kukaan enään ui. pidät minut turvana jotta kukaan ei tiedä. haavat aukeaa.

painaa päänsä tyynyyn ja itkee ne kyyneleet. Ulkona kylmyys saa kietoutumaan toisiinsa..valhetta..rakkaus on sumu jonka katoaa kun aurinko nousee.

kuinka monta kyyneltä mahtuu yhteen unelmaan?

ne ihmiset tulee taas ja hymyilee,nauraa. tahdon sulkea korvani ja olla aivan hiljaa. kuinka se sattuukaan kun maailma ei tahdokkaan sinun jaksavan. se tyhjyys valtaa aina mielen ja saa pelkäämään, onko maailmassa ketään kuka osaa rakastaa.

suru huurtuu kylmiin laseihin,viini saa mieleni lepäämään... kaipaan.En tiedä jaksanko enään nousta, vai painanko vain pääni tyynyyn ja nukahdan.

Voiko sydän surua ikuisuuden kestää,loppuvatko kyyneleet milloinkaan. En tiedä..ehkä joskus totuus selviää.Sydämeni silloin lepää kun rauha sieluni löytää. Pyyhin kyyneleen sen viimeisen joka poskelleni putoaa..kaipaan tietenkin mutta totuus kuitenkin sen taas meille kertoo..



Joskus myrsky kaataa puut ja saa minut hyräilemään sitä rauhoittavaa sävelmää. Tule kulta ja nosta minut ylös ja saa minut taas kasvamaan ja lupaathan minulle että tunnen tuskaa, en tahdo elää pumpulissa ja kyllästyä onnellisuuteen.

Hulluna huusin perääsi, vaikken tahtonutkaan sinun jäävän,sydämmeni sekavana etsii tietään onneen..

Huuda minulle .. kurista sydämeni sanoilla jotka saavat minut vapisemaan.

istuu taas se sama pieni mies siinä vanhalla penkillä..lukien sitä vanhaa sanomalehteä..se sama suru vieläkin kasvoilla,ei voi hän vain unohtaa. Vuodet kuluu mutta menehtyneitä kyynelin muistaa.

Huuruisen ikkunan takaa katsoo lapsi kuinka perhe iloisena juhlii.Lämpöinen kyynel vierähtää kylmän puremia poskia pitkin..se sattuu.

Tahtoisin juosta pimeään, nurkkaan synkimpään ja huutaa..huutaa niin lujaa ettei sen kaiku hiljene milloinkaan.Tahdon itkeä,itkeä niin paljon etten huomaa kuinka maailma sortuu ,ympäriltäni se hiljenee.