IRC-Galleria

rankaisen itseäni ruoskien sieluani surullisilla sanoilla.

olen pieni ihminen ,mutta omistan suuren suuria tunteita.

sydämmeni puristuksissa rakkaiden tuhotessa minua hiljalleen.. kaipuu.. ei se tunne sitä.. katoavaako kaikki oikeasti onkin ,luulin että niin vain sanotaan. .harhaa suurin osa tunteista.. liian suuria valheita ja raakaa murhaa unelmille. tahtoisi vain hymyillä kuunnellessa tekopyhää suruttelua, kyyneleet vaihtuvat aurinkoisen hymyn tilalle ja synkkä verho laskeutuu yllemme. unohdetaan toisemme.

yksinäiset sielut suutelevat saippuakuplissa..kupla puhkeaa.

haluat yhä sulkea suuni sanoilta jotka erottavat meidät

avaat keskiaukeaman elämämme päiväkirjoista ja huomaat huultemme kosketukset yhä.

päästit kylmyyden huoneeseeni kaipuun pimeistä porteista

kiinalaisin kirjaimin kirjoitan kirjojen takakanteen kadotuksen merkkejä

pelkään katoavani ikuisuuteen ilman sinua..kynteni katkeilevat yrittäessäni kivuta pois tuskan kadotuksesta.. pelko saa minut putoamaan yhä syvemmälle ja syvemmälle pimeään.painajainen.

jalkani pettävät.. luhistun kylmälle asfaltille istumaan ja annan kyynelten sekoittua taivaalta putoileviin kristallipisaroihin. .. valkoinen mekko sateen kastamana liimautuu kiinni tärisevään ihooni ja saa minut palelemaan.. tuskissani yritän aukoa suuni mutta tuska sulki huuleni verenpunaiset ja rohtuneet. paljaat varpaani täynnä lasinsirpaleita kynnet haljenneina..sydän huutaa sinua kulta takaisin..mielessäni muisto rakkaudesta ja hellistä suudelmista.. mutta kaikki ei ole harhaa.. lensit luokse enkelten hymyilet pilvenreunalta ja suojelusenkeli liitää vierelleni ,tarttuu kiinni käsiini ja nostaa vielä ylös. lepää rauhassa rakas.