Aika on liian hidas
Minä puhelen haamujen kanssa
Viimeisen syksyn lehdet
Yksinäisyyttään huutavat maassa
Minä en muista miksi
Poimin keltaiset tulppaanit talteen
Polttavan lumen alta
Näen jo ruusutkin unohtuneet
Kaikki on kerran kuultu
Silloin kun kello lyö kahtatoista
Ja askeleet kadonneet
Löytyvät näiden portaiden päästä
kun ei sanat suostu menemään niin kuin niiden olisi tarkoitus niin ei sitten ja silloin tulee tällaista hlvtin tönkköä tekstiä! (kuten eräillä aina)