IRC-Galleria

Silloin ihmiset juoksevat kauhuissaan ympäriinsä, tönivät toisiaan ja yrittävät olla ensimmäisiä tietämättä minne he ovat matkalla. Jalat polkevat villeinä maata, kaatavat heikompia tieltä ja kantavat omistajaansa suuntaan ja toiseen. Minä jäädyn paikoilleni, jalkani kasvavat kiinni toriaukion kiviin, ja minä katselen kaikkea kuin olisin ulkopuolella, kuin seuraisin valtavaa näytelmää, joka on kuin unta ja samalla enemmän totta kuin mikään muu elämässäni.
Kun ensimmäiset hevoset laukkaavat aukiolle, minä seison siinä yhä, seison ja silmäni kieltäytyvät menemästä kiinni. Kun ensimmäiset miekat kalahtavat toisiin miekkoihin, minä en tuki korviani. Kun ensimmäinen välähtävä teräs leikkaa ihoa, kun ensimmäiset veripisarat tippuvat kiville, minä seison niiden samojen kivien päällä. Kun ensimmäiset miehet kaatuvat villien ratsujen tieltä, minä katselen yhä. Maailma matkustaa ympärilläni omaa rataansa, aurinko peittyy himmeisiin pilviin ja jotkut säteet osuvat silmiini, kimpoilevat aukiota reunustavien talojen seinistä, sotilaiden kypäristä, hevosten kavioista ja matkaavat takaisin pilviin. Äänet kaikuvat, hevoset hirnahtelevat, koirat haukkuvat, linnut pakenevat puistaan ja ihmiset hyökkäävät toistensa päälle kuin saalistaan raatelevat pedot.
Ja yhä minä etsin katseellani äitiä, äitiä, joka katosi ihmisvilinään, joka on ehkä juossut muiden ihmisten mukana pois, tuntemattomaan paikkaan, suuntaan, jota kukaan ei tiennyt eikä osannut määrätä. Minä näen vain sotilaita, ratsuja ja mustia korppeja, jotka huutavat taivaalla yksinäisyyttään ja kuolemaa.
Minä kuulen kaiken, minä tunnen pölyn suussani, kun se kohoaa maasta ja miesten jaloista, kun he käyvät toistensa kimppuun. Minä haistan tuoreen veren, kun se valuu kivien väleihin ja tahraa valkoisen kauneuden. Minä näen kuinka silmät toistensa perään kääntyvät ympäri, kuinka ruumis toisensa jälkeen rojahtaa velttona alas satulasta. Minä haistan hien ja kuoleman, tunnen taistelun nostaman kiihkon, ja seison yhä keskellä toria.

~ ~ ~

Hän katsoo minua pitkään, pitkään ja tutkivalla katseella. Hän kohtaa merenvihrillä silmillään omani, odottaa ja nuolaisee hermostuneena huuliaan. Hän pyörittää hiuksiaan sormissaan, hengittää kevyin ja katkonaisin henkäyksin ja rypistää siroa otsaansa.
- Miksi sinä tulit? Hän kysyy ja vilkaisee jonnekin huonen perälle.
- Minä tulin... ehkä yksinäisyyteni ajamana. Ehkä tahdoin vain puhua jonkun kanssa, ehkä tahdoin katsoa jotakuta silmiin.
- Miksi tulit juuri minun luokseni? Hän kysyy hiljaisella äänellä.
- En tiedä... Ehkä tulin lohduttoman, merkityksettömän itkusi houkuttelemana. Vastaan ja kohautan olkiani.
Tyttö katselee minua, nostaa leukansa pystyyn, ja hän näyttää kauniilta.
- Minne me olemme matkalla? Ja keitä olivat ne miehet, jotka toivat meidät tänne? Tyttö kysyy äänessään levottomuutta.
- En minä tiedä.
- Entä keitä olivat ne valkoisilla miehillä ratsastavat punaviittaiset sotilaat, jotka tappovat... kaiken? Miksi he tulivat tänne? Miksei kukaan, ei kukaan ollut valmiina siihen? Hän kysyy yhä.
- En tiedä.
Tyttö laskee katseensa, keskittyy johonkin lattian likatäplään, ja hänen hiuksensa valahtavat kasvoille. Kyyneleet tulvahtavat jälleen hänen silmiinsä, ja hän sulkee ne.

~ ~ ~

- Meri yltää tänne saakka, minä en pääse sitä pakoon, olen sen ikuinen orja, sen vanki, enkä pääse irti. Se on kuljettanut minut aallollaan tänne, ja joku päivä se kuljettaa minut pois.
Minä katson punaiseen auringonlaskuun, ja se värjää meren vereksi ja kyyneliksi. Pimeys valtaa rannan, kalpea kuu nousee taivaalle ja rakentaa siltansa veden ylitse. Minä tartun tyttöä kädestä ja silta kantaa meidät jonnekin kauas pois.

Tänään minä en tahtoisi saada ruusuja, minä tahtoisin kirjan täynnä tyhjyyttä. Tahtoisin kirjottaa siihen niiden kaikkien ruusujen nimet, tahtoisin piirtää siihen kaikki ne piikit. Niiden piikkien ja nimien väliin minä jättäisin suolaiset jäljet, ja ne kuivuisivat, ja vain harvat osaisivat seurata niitä.

Huomenna minä tahtoisin ojentaa sen kirjan sinulle, jolta sain niin paljon ruusujen nimiä, etten olisi koskaan itse löytänyt niitä kaikkia. Ja eräänä päivänä tyhjyys olisi täytetty ruusujen nimillä ja piikeillä, ja silloin sinä osaisit seurata jättämiäni jälkä. Silloin ruusuista kasvaisi muuri linnamme ympärille, eikä kukaan enää voisi häiritä eikä varastaa ainoaakaan sanaa eikä kuvaa. Silloin piikit olisi tallennettu viimeistä myöten, ne olisi vedetty irti ja ne olisivat kauniita hiljaisuudessaan.

(oho... olenko vähän pimahtanut?? olen, olen ja myönnän sen x'D)

1. Etunimesi?
teinixXD

2. Lempinimesi?
sika

3. Oletko ihastunut?
no sitä voi miettiä... x'D

4. Jos olet, niin keneen?
no sitäkin voi pohtia

5. Oletko kesätöissä/oletko ollut kesätöissä?
en, olen the lazyest one

6. Mitä biisiä nyt kuuntelet?
jotai teinipoppia (niinku aina 8D)

7. Minkä väriset hiuksesi ovat?
ruskee-mustat, mutta niissä on puolen kilometrin paskanvärinen juurikasvu...

8. Oletko koskaan värjännyt hiuksiasi? Jos olet niin minkä värisiks
ruskee-punasiks, ruskeeks ja sitte tän värisiks

9. Puhutko nyt kenenkään kanssa mesessä, jos puhut niin kenen?
nee

10. Minkä väriset silmäsi ovat?
harmaat

11. Milloin joit viimeksi alkoholia?
oikeestikko tahotta tietää?!? ;)

12. Lempiyhtyeesi/artistisi?
emt...

13. Mikä on mielestäsi tärkeintä ihmisessä?
the personality

14. Oletko nyt onnellinen?
surulline. tahon hajottaa jotai...!!! murrr...!

15.Miksi?
no kysytkin vielä!!

16. Minkä väriset kengännauhasi ovat?
valkoset noissa tennareis ja talvikengis ruskeet x'D (olen tylsimys)

17. Montako lävistystä sinulla on korvat mukaan laskettuina (jos on)?
twå

18. Oletko suudellut samaa sukupuolta olevaa (ei sukulaista)
no olen

19. Onko pettäminen väärin?
it depends...

20. Onko sinulla ollut koskaan vihreää väriä hiuksissa?
harmillista kyllä, mutta ei x'D

21. Pidätkö raidoista?
joo, vankilapaidat on kivoja 88D

22. oletko kävellyt ulkona kengillä joissa on yli 10cm paksuinen pohja?
no olen

23. Milloin poltit viimeksi tupakan?
joskus vuos sitte

24. Oletko saanut alle 7 keskiarvon todistukseen?
nee

25. Oletko oksentanut koulun pihalle?
en usko... xD

26. Mitä mieltä olet japanifaneista?
aika friikkejä (no niin oon kyllä minäki... x'D)

27. Kuinka usein peset hampaasi?
ai ruukataanko sellastaki...?!?

28. Oletko särkenyt kenenkään sydäntä?
enpä usko sD

29. Kuka kirjoitti sinulle viimeksi sydämen?
tekstariin hansu tai nina, en jaksa kattoo

30. Lempibiisisi?
no luuletteko että kehtaan kertoa?!? x'DD

31. Pidätkö suklaasta?
minttukrokanttia...! njam :P

32. Oletko koskaan käyttänyt vyötäröä kaventavaa korsettia?
joo, lainasin yheltä kivalta ihmiseltä

33. Ovatko "teinigootit" ärsyttäviä?
ei, kun mä aina rakastun niihin ;D

34. Horoskooppimerkkisi?
grrrapu

35. Pidätkö vesisängyistä?
en oo koskaan koittanu... :/

36. Mitä kappaletta kuuntelet nyt?
lily allenin jotai

37. Onko sinulla ystäviä muualla kuin asumispaikkakunnallasi?
no voi toki on

38. Onko sinulla kavereita/ystäviä myös vastakkaista sukupuolta?
no on joo

39. Oletko ollut ihastunut ystävääsi?
kysykääkin vielä x'D

40. Pidätkö rapista?
sellasesta kunnollisesta joo

41. Onko kalja hyvää?
viini on parempaa ;D

42. Entä battery?
pahhaa. siitä ei tuu ees sokerihumalaan, ko sitä ei voi juua tarpeeks sD

43. Oletko mielestäsi kaunis?
ihan maailman kaunein x'D

44. Onko sinulla nälkä?
no ei. oksettaa

45. .. Jano?
no tietynlaista juomaa tahtoo... xP

46. Onko HIM mielestäsi 'angstilissubändi'?
no en kyllä tykkää siitä... xD

47. Entä Uniklubi?
xx'DDD

48. Onko sinun luottamuksesi joskus petetty?
no kuule kysyttekin vielä!!

49. Entä onko paras ystäväsi puhunut sinusta paskaa muille?
mussa riittää puhuttavaa xD

ja ehkä huomenna lennän taivaaseen

Do you think, everything, everyone, is going mental,
It seems to me that it's spiraling outta control and it's inevitable,
Now don't you think,
This time is yours, this time is mine,
Its temperamental,
It seems to me, we're on all fours,
Crawling on our knees,
Someone help us please

Kaikki on mustaa ja pimeää, eikä hän tiedä, minne mennä. Hän etsii seinää, jonka viertä kulkea, mutta yksikään seinä ei pysy paikoillaan, sillä hän on muuttuvassa labyrintissä. Hän etsii käsiä, joihin tarttua, mutta jokaiset kädet joista hän saa otteen johtavat häntä yhä enemmän harhaan. Hän on suunniltaan, hän ei osaa luottaa keneenkään. Hän tappelee kaikkia ja kaikkea vastaan, hän pelkää ja pakenee jotakin, vaaraa, jota ei osaa edes hahmottaa.

Hän on pieni ja niin yksin, hän kaipaa rakkautta ja hyväksyntää. Hän on lapsi, jonka hiekkalinna on särjetty, joka tuijottaa suurilla ja pelästyneillä silmillä ylivoimaista vastustajaa. Hän on poika, joka on liian vanha käpertymään äidin kainaloon.

Hän on Nyyti, jonka pilvilinnat on särjetty, ja hän seisoo sirpaleiden päällä ja ne pistelevät häntä jalkapohjiin. Hän juoksee, vaikka vuotaa verta, hän kompuroi, kaatuilee, mutta joku hullu voima ajaa häntä takaa. Hän yrittää tarttua jokaiseen ojennettuun käteen, mutta ei erota ystävää vihollisesta. Hän on nurkkaan ajettu eläin, joka puree, kun muuta puolustuskeinoa ei ole.

http://www.youtube.com/watch?v=tYbLR67_F9E <= the world is not enough...!

I know how to hurt
I know how to heal
I know what to show
And what to conceal
I know when to talk
And I know when to touch
No one ever died from wanting too much

The world is not enough
But it is such a perfect place to start, my love
And if you're strong enough
Together we can take the world apart, my love

People like us
Know how to survive
There's no point in living
If you can't feel alive
We know when to kiss
And we know when to kill
If we can't have it all
Then nobody will

The world is not enough
But it is such a perfect place to start, my love
And if you're strong enough
Together we can take the world apart, my love

I feel safe
I feel scared
I feel ready
And yet unprepared
The world is not enough
But it is such a perfect place to start, my love
And if you're strong enough
Together we can take the world apart, my love

The world is not enough
The world is not enough
No Nowhere near enough,
The world is not enough

Ei, en minä kuole
Herään jälleen henkiin
Tuhkasta

Seison kädessäni jotain
Eikä väliä mitä
Kunhan vain seison
Ja katson aurinkoon

Poljen entisen ruumiini
Tuhkat jalkoihin
Eikä mitään voi enää
Palauttaa takaisin

Maailma seisoo varpaillaan
Odottaa
Minua


enkä ikinä lue runoja, en I-KI-NÄ! käsitättekö, ne on NII-IN HELVETIN TYHMIÄ!

-- ja kuka jaksaisi katsoa enää sen jälkeen, kun valot on sammutettu ja on hirveän pimeää ja pelottavaakin? missään ei ole edes varjoja, vaikka koko paikka onkin kuin yhtä suurta elävää pimeyttä. ja silloin jotkut huutavat, tai kiljuvat, ja kaikkia pelottaa entistä enemmän. silloin he tarttuvat toisiaan käsistä, etteivät eksyisi toisistaan, mutta jotkut eivät uskalla edes tarttua ojennettuihin käsiin, sillä pimeys verhoaa ne ja kietoo oman pahuutensa niihin. he ovat kaikista eniten kauhuissaan, juoksevat pois muiden luota ja pakenevat pimeiden rakennusten turviin.

mutta mitä muuta niissä on kuin pimeyttä ja sen takia he eksyvät, vaikka tahtoisivatkin palata. he nojaavat liikkuviin seiniin ja tietävät, ettei tätä voi kestää enää kauaa. jokin vaisto huutaa heille pelastuksesta, mutta mitään ei tule, mikään ei liiku ja kaikki on jo lakannut odottamasta. aika on paikoillaan, eikä edes paikoillaan, sillä silloin se kerran vielä saattaisi liikkua. se on jotain enemmän, aika on lakannut olemasta. ja heidän tietonsa on turha, sillä enää eivät ole voimassa mitkään lait eikä ainoakaan sääntö, mutta he eivät vielä ole sitä tajunneet.

mutta pian he tajuavat. silloin he valuvat seinien vierille, tuijottavat pimeyteen mitään näkemättä, lakkaavat tajuamasta edes pimeyttä, sillä se on niin luonnollista. on niin helppoa istua siinä ja tietää, ettei mitään enää ole eikä mitään tule. on niin hienoa nähdä pimeyden valuvan omaan ruumiiseensa, mutta lakata tunttemasta sen pelottavia käsiä ympärillään.

ja kun kaikki on jo ratkaistu, kaikki on selvää, mitään ei enää ole eikä mitään tule, on kaunista, kun mitään ei enää tarvita.

"miksi ylipäätään kirjoitan tänne, ei mitään järkeä, ei niin mitään! haa, ja juuri siitä syystä kirjoitankin, siitä, että se on niin hullua ja mieletöntä ja yhtä sekavaa ja vailla mitään tarkoitusta kuin kaikki muukin on. se on tyhmä pikkuasia, jolla ei ole mitään väliä ja silti se merkitsee kaikkea, ja se on osa sitä, mitä teen ja olen ja se muuttaa jotain ja vähän kaikkea.

enkä minä edes osaa soittaa sitä pianoa, mitä minun piti. siitä kuuluu vain ihan kummallisia ääniä, sellaisia, jotka pilkkaavat kaikkia muita, kiljuvat muiden yläpuolella ja välillä sortuvat ja katoavat kokonaan. nuotteja en saanut koskaan, ja se laulu, jota soitan, on jotain paradoksaalista muistelmaa siitä, jonka kerran kuulin, enkä voi kuollaksenikaan muistaa. se oli kaunista, mutta tämä on rumaa ja kaikki siinä on väärin ja ristiriitaista.

kuitenkaan edes yksikään näistä sanoista ei ole omani, olen vienyt ne muilta, eikä niillä siis lopulta ole mitään merkitystä, koska ne on jo aiemminkin kirjoitettu. ja jokainen ajatus on jo ajateltu, ja kaikki tietävät sen, joten niilläkään ei ole mitään väliä. silti kaikella on väliä ja se estää ja häiritsee ja kummittelee, koska en saa siitä kiinni --"