Pakkopaidassa mä kävelen vittu ihan yksin
näit pimeit katui ei kukaan tuu huomaa
näit mun tummii tuskan kyyneleit.
Annan asian olla en kerro vaikka tulisit
kysyy miten voin, pääni löis vaan tyhjää..
kävelisin pois hiljaa loppujen lopuksi
jäisin kiinni etten voinutkaan hyvin.
vihreissä mekoissa nuo hoitajat mua hoitaisi,
niin etten enää pahoja itselleni toivoisi.