IRC-Galleria

Se sua silmiin katsoo,
kysyy: "mitä sulle kuuluu?"
eikä päästä irti,
"miltä susta oikeesti tuntuu?"
se näkee kaiken,
ei jää piiloon mikään,
hyväksyy,
hyvänä mua pitää.

sun hymys loistaa sillee et se poistaa pilvet
ku oot vieres en haluu toista siihe.
kaikil on vaikeet, niin meilläki välil,
mut opin sulta joka päivä jotai uutta
ja siks arvostan sua enemmä ku omaisuutta.
mun on kai turha kertoo ees sä tiiät iha hyvi,
oot parast maailmas ja ilma sua oisin iha yksi

Pakkopaidassa mä kävelen vittu ihan yksin
näit pimeit katui ei kukaan tuu huomaa
näit mun tummii tuskan kyyneleit.
Annan asian olla en kerro vaikka tulisit
kysyy miten voin, pääni löis vaan tyhjää..
kävelisin pois hiljaa loppujen lopuksi
jäisin kiinni etten voinutkaan hyvin.
vihreissä mekoissa nuo hoitajat mua hoitaisi,
niin etten enää pahoja itselleni toivoisi.

Niin täynnä pimeää,
niin täynnä häpeää.
Koristeltu kirkkaiden helminauhoin,
vielä enemmän kipeitten haavojen.
Silmät avaavat ovet todellisuuteen,
värittömään ja harmaaseen.
Tunnen lasienkelin sisälläni rikkoutuvan,
se on enää paria säröä vailla.
Vanhat säröt ovat umpeutuneet, mutta heikosti muurautuneet.
Toivon jonkun vielä minut nostavan pysyvästi jaloilleen,
jonkun joka osaisi lukea sydämeni käyttöohjeen.

älä stressaa, vaa ota lungisti,
paskaa puhuu vaa ne joit
vituttaa olla huonompi,
asiat juorujen kierrossa
muuttuvat, puhu vaa paskaa,
teet musta kuuluisan,
kateelliset jauhaa, idiootit puhuu,
kusipäät juoruu ja kaikkein
huonoimmat keksii huhuu

mä en pysty päästää irti,
mä tein sen lupauksen ja katon sua silmiin
mä loistan ja pärjään,
rakastan ja huolehdin et sul menis kaikki hyvin.
jos mun kuolema ei satuttas ketää,
oisin jo menny hautaa onnellisena lepää.

hyvästi vitun elämä.

Kasvatetaan enkeleitä ongelmalapsista,
sideharsoon käärityistä ranteista,
näkymättömistä vanteista jotka päätä kiristää.
Lääkkeet kertoo millon väsyttää ja millon piristää

joskus tuntuu että murtuu
joskus tuntuu että kaikkeen puutuu
joskus tuntuu et mitä vittuu

tiesin etten enää pohjalta jaksa nousta
enkä jaksanut toivoo enää huomista
ja edelleen fiilikset on välil ihan nollassa
silloin tekis mieli huutaa, että antakaa mun olla.