IRC-Galleria

Kukkakaupassa myytiin puuvillan oksia, katsoin niitä ja hintaa rullaportaissa,
viisi euroa kappale. Elokuvateatterissa itkin kahdesti.
Ensin surustani, sitten liikutuksesta.

Jälkeenpäin olin sillä hyppeliäällä, elokuvasta vaikenevalla tuulella,
ja kävin katsomassa hamekangasta, vaikka liike oli juuri suljettu.

Sitten puhe ajautui raha-asioihin ja muutamia
ärsyttäviä mielipidefaktoja vaihdettiin, vaikka niiden luonne
oli hyvinkin tiedossa. Se siitä hyvästä tuulesta.

Kaiken huipuksi maahanmuuttanut bussikuski tervehti
jokaista asiakastaan, se on aina mukavaa,
oli maahanmuuttaja tahi ei.

Sitten palasin suruuni, mutta työnsin itseni sen kanssa taakseni,
ja katselin harmaata Helsinkiä ilolla ja viheltelin elokuvamusiikkia.