IRC-Galleria

...rehellisesta ja voimia vievasta tyosta!

Viimeiset kaksi paivaa olen viettanyt takapihalla omenapuiden parissa niiden oksia karsien ja trimmaten "prooning" kuten hommaa englanniksi kutsutaan. Kasilihakset ja niskat on olleet aika koetuksella, kun on isoilla oksasaksilla kayty puiden kimppuun. Tein hommaa toisen suomalaistyton, Riikan, kanssa. Lahistolla meita katseli kolme hevosta, joilla on oma tallinsa ja laitumensa aivan aidan toisella puolella. Hevosilla voisi ehka ratsastaa joskus, mika voisikin olla ihan kiva uusi harrastus taalla muuten niin tapahtumakoyhalla kylalla.

Olen nyt hengittanyt taman saaren ilmaa puolitoista viikkoa ja olo alkaa tuntua melko kotoisalta jo. Ekan viikon aikana ehdin jo:

1) kayda laheisessa (?) pubissa (puolen tunnin kavelymatka) muun henkilokunnan kanssa. Osa lauloi karaokea tai pelasi "Poolia", mina tyydyin talla kertaa yhteen siideriin

2) matkustaa bussilla muiden vollien kanssa lahikaupunkiin ostoksille (n.30 min). High Wycombe
[hai wicam] on kiva pieni kaupunki, joka levittaytyy melko laajalle alueelle ulottuen laaksosta laheisille, valilla todella jyrkille rinteille. Oli kiva olla bussin kyydissa sen kiemurrellessa ylos rinnetta ja laskeutuessa toista makea alas -tiet ovat paljon kapeammat kuin Suomessa. Kavin kauppakeskus Octagonissa...hinnat on aika korkeat taalla!!! Mutta ehkapa paasen joskus tsekkaamaan Lontoossa Notting Hillin kirpparit....

3) kavin sunnuntaina Long Crendonin kylan Baptistikirkossa. Laulut olivat tuttuja Suomesta Tampereen saalemilta ja Pilkkeelta. Saarna oli hyva ja puhutteleva. Meidat uudet tulokkaat esiteltiin tilaisuuden alussa, ja kirkkokahveilla moni tuli tutustumaan. Oli ihan kiva kokemus. Seuraavaksi menen tutustumaan Anglikaanikirkkoon, jossa kuulemani mukaan on aika elavainen Jumalanpalvelus.

Tallaista taalla.

Seuraavan kerran kerron enemman meista vapaaehtoistyontekijoista eli volleista.