Onpa ollut aika...
Paljon olen kokenut, jotain ehka oppinutkin. Ainakin remonttihommista.
Wycliffe Centre on kylla ihan oma maailmansa. Muu ulkopuolinen tuntuu valilla niin epatodelliselta ja vieraalta. Viikolla ei tule juuri lahdettya taalta minnekaan, silla kulkuyhteydet lahikaupunkiin ovat aika surkeat- etenkin iltaisin ja viikonloppuisin. Mutta kylla sita tuntuu aika taallakin hyvin kuluvan. Illat katselemme elokuvia, pelaamme pingista tai vain oleilemme. Oman huoneen rauhaa ei yllattavaa kylla ole hirvittavasti kaivannut. Mutta viikonloppuisin teemme hurjia irtiottoja Lontooseen ja muualle, missa ELAMA on....
Oma volliekamppamme on valilla kuin jostain Big Brothers-ohjelmasta. 15 erilaista ja eri-ikaista ihmista 8 eri kansallisuudesta yrittaa sovittaa oman persoonansa joukkoon. Kyllahan sen tietaa, mita se joskus tarkoittaa. Muodostetaan omia pienia piireja, juorutaan, tapellaan (tosin ei viela ihan torkeasti mutta parempaan suuntaan olemme menossa...heh). Sosiaalisten kuvioiden tarkkailusta on muodostunut mielenkiintoinen ajanviete mulle. (aika koyhaa elamaa, vai mita!? ) Mutta oikeasti olen saanut niin monta hyvaa ystavaa taalla, etta tulee olemaan todella haikeaa kun eron hetki koittaa.
Raamatunkaannostyosta en ole saanut mitaan uutta inspiraatiota, tuntuu etta asia on jossain syvemmalla sisuksissa muhimassa. Saa sitten nahda, mita on tuloksena puolen vuoden jalkeen. Monia mielenkiintoisia tarinoita olen kuullut ja tutustunut moneen ihmiseen, joka on jossain Wycliffen hommissa. Raamatunkaannostyon lisaksi kun on niin monenlaisia mahdollisuuksia tehda toita, mm. lukutaitotyo, kielten kartoitus, sanakirjan tai kieliopin tekeminen yms.
Uusimmat blogimerkinnät
- Jo kaksi kuukautta takana 14.03.
- Taa on vasynyt... 19.01.
- perilla pienessa englantilaisessa kylassa 10.01.
- Siis APUA! 30.12.
- Kohti uutta ja tuntematonta...starting 27.12.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2006 (3)
- ▶ maaliskuu 2006 (1)
- ▶ tammikuu 2006 (2)
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Jo kaksi kuukautta takanaTiistai 14.03.2006 00:13
Taa on vasynyt...Torstai 19.01.2006 00:12
...rehellisesta ja voimia vievasta tyosta!
Viimeiset kaksi paivaa olen viettanyt takapihalla omenapuiden parissa niiden oksia karsien ja trimmaten "prooning" kuten hommaa englanniksi kutsutaan. Kasilihakset ja niskat on olleet aika koetuksella, kun on isoilla oksasaksilla kayty puiden kimppuun. Tein hommaa toisen suomalaistyton, Riikan, kanssa. Lahistolla meita katseli kolme hevosta, joilla on oma tallinsa ja laitumensa aivan aidan toisella puolella. Hevosilla voisi ehka ratsastaa joskus, mika voisikin olla ihan kiva uusi harrastus taalla muuten niin tapahtumakoyhalla kylalla.
Olen nyt hengittanyt taman saaren ilmaa puolitoista viikkoa ja olo alkaa tuntua melko kotoisalta jo. Ekan viikon aikana ehdin jo:
1) kayda laheisessa (?) pubissa (puolen tunnin kavelymatka) muun henkilokunnan kanssa. Osa lauloi karaokea tai pelasi "Poolia", mina tyydyin talla kertaa yhteen siideriin
2) matkustaa bussilla muiden vollien kanssa lahikaupunkiin ostoksille (n.30 min). High Wycombe
[hai wicam] on kiva pieni kaupunki, joka levittaytyy melko laajalle alueelle ulottuen laaksosta laheisille, valilla todella jyrkille rinteille. Oli kiva olla bussin kyydissa sen kiemurrellessa ylos rinnetta ja laskeutuessa toista makea alas -tiet ovat paljon kapeammat kuin Suomessa. Kavin kauppakeskus Octagonissa...hinnat on aika korkeat taalla!!! Mutta ehkapa paasen joskus tsekkaamaan Lontoossa Notting Hillin kirpparit....
3) kavin sunnuntaina Long Crendonin kylan Baptistikirkossa. Laulut olivat tuttuja Suomesta Tampereen saalemilta ja Pilkkeelta. Saarna oli hyva ja puhutteleva. Meidat uudet tulokkaat esiteltiin tilaisuuden alussa, ja kirkkokahveilla moni tuli tutustumaan. Oli ihan kiva kokemus. Seuraavaksi menen tutustumaan Anglikaanikirkkoon, jossa kuulemani mukaan on aika elavainen Jumalanpalvelus.
Tallaista taalla.
Seuraavan kerran kerron enemman meista vapaaehtoistyontekijoista eli volleista.
Viimeiset kaksi paivaa olen viettanyt takapihalla omenapuiden parissa niiden oksia karsien ja trimmaten "prooning" kuten hommaa englanniksi kutsutaan. Kasilihakset ja niskat on olleet aika koetuksella, kun on isoilla oksasaksilla kayty puiden kimppuun. Tein hommaa toisen suomalaistyton, Riikan, kanssa. Lahistolla meita katseli kolme hevosta, joilla on oma tallinsa ja laitumensa aivan aidan toisella puolella. Hevosilla voisi ehka ratsastaa joskus, mika voisikin olla ihan kiva uusi harrastus taalla muuten niin tapahtumakoyhalla kylalla.
Olen nyt hengittanyt taman saaren ilmaa puolitoista viikkoa ja olo alkaa tuntua melko kotoisalta jo. Ekan viikon aikana ehdin jo:
1) kayda laheisessa (?) pubissa (puolen tunnin kavelymatka) muun henkilokunnan kanssa. Osa lauloi karaokea tai pelasi "Poolia", mina tyydyin talla kertaa yhteen siideriin
2) matkustaa bussilla muiden vollien kanssa lahikaupunkiin ostoksille (n.30 min). High Wycombe
[hai wicam] on kiva pieni kaupunki, joka levittaytyy melko laajalle alueelle ulottuen laaksosta laheisille, valilla todella jyrkille rinteille. Oli kiva olla bussin kyydissa sen kiemurrellessa ylos rinnetta ja laskeutuessa toista makea alas -tiet ovat paljon kapeammat kuin Suomessa. Kavin kauppakeskus Octagonissa...hinnat on aika korkeat taalla!!! Mutta ehkapa paasen joskus tsekkaamaan Lontoossa Notting Hillin kirpparit....
3) kavin sunnuntaina Long Crendonin kylan Baptistikirkossa. Laulut olivat tuttuja Suomesta Tampereen saalemilta ja Pilkkeelta. Saarna oli hyva ja puhutteleva. Meidat uudet tulokkaat esiteltiin tilaisuuden alussa, ja kirkkokahveilla moni tuli tutustumaan. Oli ihan kiva kokemus. Seuraavaksi menen tutustumaan Anglikaanikirkkoon, jossa kuulemani mukaan on aika elavainen Jumalanpalvelus.
Tallaista taalla.
Seuraavan kerran kerron enemman meista vapaaehtoistyontekijoista eli volleista.
perilla pienessa englantilaisessa kylassaTiistai 10.01.2006 23:32
Huh, perilla ollaan ja vissiin englannissa koska nappaimistosta ei loydy aa kirjainta! Juuri
huomasin...
Matka meni hyvin vaikka olikin tooooosi pitka paiva varsinkin kun joutui odottelemaan
heathrown kentalla n.7 tuntia. En naet tienny et mua oltiin jo vastassa klo 10 kun kone
saapui. Mulle oli annettu tieto et vasta klo 1530 tultaisiin hakeen. No, menihan paiva.
Oli mielenkiintoista seurata ihmisia varmaan suunnilleen kaikista maista kulkevan ohi.
myos terminaali 3 tuli hyvin tutuksi. klo 1530 aloin katselemaan ymparilleni loytaakseni
wycliffen autokuskin kyltteineen- mutta eihan ketaan nakynyt! pyysin infotiskilta
kuulutusta mutta vielakaan ei mitaan tapahtunut. no, onneksi mulla oli wycliffe centerin
numero johon soitin ja sain tietaa et kylla kuljettaja oli tulossa- oli vain juuttunut
ruuhkaan. klo 17 han sitten viimein tuli ja paasin auton kyytiin huristamaan pitkin
moottoriteita hirvittavassa ruuhkassa ja hirvittavalla vauhdilla. Hieman on eri
ajotyyli taalla, ei hidas hamalainen parjaisi millaan. haimme viela heathrow 1 term.
yhden tyypin ja viela lutonin kentalta yhden minka jalkeen suunnistimme horsleys
greeniin. perilla olimme klo 20. tapasin muutamia voluja mm. espanjasta, etela-afrikasta
ja koreasta. mun lisaksi taalla on vissiin 14 muuta volua, yksi suomalainen tytto jatkaa
viela kevaan taalla oltuaan jo syksylla. han tulee vasta lauantaina lomilta, joten siihen
asti on parjattava englanniksi (joka ihmeekseni onkin sujunut ihan mukavasti) volujen
ikajakauma on 17-29 v. eli ma olen ehdottomasti vanhin. seuraavaksi vanhin on 23 v tytto
hollannista, mutta ei haittaa silla totesimme etta meilla on paljon yhteista, hankin on
hollannissa opiskellut englantia. ihan mukavalta olo nyt tuntuu, vaikka yolla luulinkin
kaiken vain olleen pahaa unta.
volut asuvat pienessa parakissa (iska oli oikeassa) jossa jokaisella on kaytavan varrella
oma huone (mun huone on melko tilava ja ihana, koska yksi seina on ihan turkoosin
varinen!) ikkunasta on nakyma pienelle nurmikentalle, jonka toisella puolella on
bede-niminen ruokailurakennus. Eli meidan rakennus on townsendin vieressa oleva pieni
rakennus tontin reunassa (tiedoksi iskalle jolla on kartta alueesta). Niin, huoneiden
lisaksi rakennuksessamme on yhteinen keittio ja ruokailutila seka tv-huone ja
wc-suihkutila. rakennuksessa on ihan riittavan lammin, jotain 18-20 astetta varmaan.
villasukilla parjaa ja peitto on riittavan paksu. tallaiset ensi kuulumiset taalta.
ja viela, arvatkaapa mita? kylla, taalla sataa vetta talla hetkella! koko paivan taivas roikotti paallamme tummia pilvia kunnes iltaa kohti tuuli yltyi (mika oli myos koettavissa sisatiloissa omassa huoneessani, kiitos yksinkertaisten ikkunoiden) ja sitten alkoi sataa. sita on tiedossa kai huomennakin.
huomenna on muuten paiva, jolloin liityn huoltojoukkoihin. Kaksi seuraavaa viikkoa menee kaikenlaisten huolto- yms. juttujen parissa. jee. Kivaa tehda jotain ei niin naisellista vaihteeksi!
huomasin...
Matka meni hyvin vaikka olikin tooooosi pitka paiva varsinkin kun joutui odottelemaan
heathrown kentalla n.7 tuntia. En naet tienny et mua oltiin jo vastassa klo 10 kun kone
saapui. Mulle oli annettu tieto et vasta klo 1530 tultaisiin hakeen. No, menihan paiva.
Oli mielenkiintoista seurata ihmisia varmaan suunnilleen kaikista maista kulkevan ohi.
myos terminaali 3 tuli hyvin tutuksi. klo 1530 aloin katselemaan ymparilleni loytaakseni
wycliffen autokuskin kyltteineen- mutta eihan ketaan nakynyt! pyysin infotiskilta
kuulutusta mutta vielakaan ei mitaan tapahtunut. no, onneksi mulla oli wycliffe centerin
numero johon soitin ja sain tietaa et kylla kuljettaja oli tulossa- oli vain juuttunut
ruuhkaan. klo 17 han sitten viimein tuli ja paasin auton kyytiin huristamaan pitkin
moottoriteita hirvittavassa ruuhkassa ja hirvittavalla vauhdilla. Hieman on eri
ajotyyli taalla, ei hidas hamalainen parjaisi millaan. haimme viela heathrow 1 term.
yhden tyypin ja viela lutonin kentalta yhden minka jalkeen suunnistimme horsleys
greeniin. perilla olimme klo 20. tapasin muutamia voluja mm. espanjasta, etela-afrikasta
ja koreasta. mun lisaksi taalla on vissiin 14 muuta volua, yksi suomalainen tytto jatkaa
viela kevaan taalla oltuaan jo syksylla. han tulee vasta lauantaina lomilta, joten siihen
asti on parjattava englanniksi (joka ihmeekseni onkin sujunut ihan mukavasti) volujen
ikajakauma on 17-29 v. eli ma olen ehdottomasti vanhin. seuraavaksi vanhin on 23 v tytto
hollannista, mutta ei haittaa silla totesimme etta meilla on paljon yhteista, hankin on
hollannissa opiskellut englantia. ihan mukavalta olo nyt tuntuu, vaikka yolla luulinkin
kaiken vain olleen pahaa unta.
volut asuvat pienessa parakissa (iska oli oikeassa) jossa jokaisella on kaytavan varrella
oma huone (mun huone on melko tilava ja ihana, koska yksi seina on ihan turkoosin
varinen!) ikkunasta on nakyma pienelle nurmikentalle, jonka toisella puolella on
bede-niminen ruokailurakennus. Eli meidan rakennus on townsendin vieressa oleva pieni
rakennus tontin reunassa (tiedoksi iskalle jolla on kartta alueesta). Niin, huoneiden
lisaksi rakennuksessamme on yhteinen keittio ja ruokailutila seka tv-huone ja
wc-suihkutila. rakennuksessa on ihan riittavan lammin, jotain 18-20 astetta varmaan.
villasukilla parjaa ja peitto on riittavan paksu. tallaiset ensi kuulumiset taalta.
ja viela, arvatkaapa mita? kylla, taalla sataa vetta talla hetkella! koko paivan taivas roikotti paallamme tummia pilvia kunnes iltaa kohti tuuli yltyi (mika oli myos koettavissa sisatiloissa omassa huoneessani, kiitos yksinkertaisten ikkunoiden) ja sitten alkoi sataa. sita on tiedossa kai huomennakin.
huomenna on muuten paiva, jolloin liityn huoltojoukkoihin. Kaksi seuraavaa viikkoa menee kaikenlaisten huolto- yms. juttujen parissa. jee. Kivaa tehda jotain ei niin naisellista vaihteeksi!
Siis APUA!Perjantai 30.12.2005 14:30
Miten voi ihminen omistaa näin paljon tavaraa!
Olen viimeiset kaksi päivää pakannut tavaroitani kasaan ja raahannut yläkerran vinttikomeroon varastoon. Onneksi yksi ystäväni tuli mua eilen jelppiin, muuten olis napsahtanu tällä tytöllä porun puolelle.
Nyt alkaa koti olla melko tyhjä - pelkät kalusteet jäljellä. Niitä ei, Luojan kiitos, tarvinut viedä minnekään, sillä sain asunnon vuokrattua kalustettuna. Vielä pitäisi imuroida ja luututa lattiat.
Voi miksi mun pitää muuttaa taaaaaas!? Suonissani virtaa selkeästi kulkurin veri. Enhän ollut kuin kaksi ? viikkoinen kun ekan kerran olen ollut lentokoneen kyydissä. Vaikka itse muuttoprosessi on suht rutiinia mulle, ni aina on yhtä kamalaa erota rakkaista ystävistä ja tutuista ihmisistä!
Haluan kuitenkin luottaa siihen, että Taivaan Isä, joka tietää jokikisen hetken elämästäni on nytkin messissä mukana kun suuntaan taas kerran kohti tuntematonta.
Kamut, voitte rukoilla, et osaisin olla rauhallisella ja luottavaisella mielellä, ja että jaksaisin innolla tutustua uusiin ihmisiin. Kiitti!
Voi olla, että tää on toistaiseksi viimeinen merkintä Suomessa. Kohta nääs irroitan koneen letkuista ja sitten tää vaikenee hetkeksi!
Ihanaa uutta vuotta teille kaikille, Isän taskuun, Pojan laskuun!
Olen viimeiset kaksi päivää pakannut tavaroitani kasaan ja raahannut yläkerran vinttikomeroon varastoon. Onneksi yksi ystäväni tuli mua eilen jelppiin, muuten olis napsahtanu tällä tytöllä porun puolelle.
Nyt alkaa koti olla melko tyhjä - pelkät kalusteet jäljellä. Niitä ei, Luojan kiitos, tarvinut viedä minnekään, sillä sain asunnon vuokrattua kalustettuna. Vielä pitäisi imuroida ja luututa lattiat.
Voi miksi mun pitää muuttaa taaaaaas!? Suonissani virtaa selkeästi kulkurin veri. Enhän ollut kuin kaksi ? viikkoinen kun ekan kerran olen ollut lentokoneen kyydissä. Vaikka itse muuttoprosessi on suht rutiinia mulle, ni aina on yhtä kamalaa erota rakkaista ystävistä ja tutuista ihmisistä!
Haluan kuitenkin luottaa siihen, että Taivaan Isä, joka tietää jokikisen hetken elämästäni on nytkin messissä mukana kun suuntaan taas kerran kohti tuntematonta.
Kamut, voitte rukoilla, et osaisin olla rauhallisella ja luottavaisella mielellä, ja että jaksaisin innolla tutustua uusiin ihmisiin. Kiitti!
Voi olla, että tää on toistaiseksi viimeinen merkintä Suomessa. Kohta nääs irroitan koneen letkuista ja sitten tää vaikenee hetkeksi!
Ihanaa uutta vuotta teille kaikille, Isän taskuun, Pojan laskuun!
Kohti uutta ja tuntematonta...startingTiistai 27.12.2005 22:32
Hei kaikki lukijani!
Ajattelin hyödyntää tätä blogimahdollisuutta, jotta voisin pitää teitä ajantasalla kuulumisistani. Aion siis silloin tällöin kirjoitella tänne tuntojani, ja mahdollisesti, jos hyvin käy, innostaa muitakin Raamatunkäännöstyön jännittävään maailmaan...
Matkaani Englantiin on enää n.12 päivää! Alkaa tuo aamukampa käymään aika harvaksi!
Pitää lauantaihin mennessä laittaa koti pakettiin ja luovuttaa avaimet alivuokralaiselle.
Suurin osa järjestelyistä on onneksi takanapäin, ehdin siis viettää vähän lomaakin.
Vuoden vaihteeksi reissaan vielä Pohojanmaalle kaverini mökille.
Aion myös ehtiä leffaan katsomaan tarinaa ihmeellisestä vaatekomerosta.
Ajattelin hyödyntää tätä blogimahdollisuutta, jotta voisin pitää teitä ajantasalla kuulumisistani. Aion siis silloin tällöin kirjoitella tänne tuntojani, ja mahdollisesti, jos hyvin käy, innostaa muitakin Raamatunkäännöstyön jännittävään maailmaan...
Matkaani Englantiin on enää n.12 päivää! Alkaa tuo aamukampa käymään aika harvaksi!
Pitää lauantaihin mennessä laittaa koti pakettiin ja luovuttaa avaimet alivuokralaiselle.
Suurin osa järjestelyistä on onneksi takanapäin, ehdin siis viettää vähän lomaakin.
Vuoden vaihteeksi reissaan vielä Pohojanmaalle kaverini mökille.
Aion myös ehtiä leffaan katsomaan tarinaa ihmeellisestä vaatekomerosta.
« Uudemmat
-
Vanhemmat »