IRC-Galleria

Vaikeinta
Vangittu näkee muurit
joiden yli kaipaa.
kahlittu näkee kahleet,
nälkäinen unessa leivän
Mihin on teljetty,siitä
on paettava, mitä ei
anneta, se on otettava
Vaikeinta on vapaus.
ottaa aavistettu perhonen
kiinni, vahingoittamatta.
ja raaskia päästää irti

Eivät riitele
rakkaus ja kuolema
riitelevät
rakkaus ja elämä
kumpikin tahtoo samaa
kumpikin itkee ja puree
Kuolema suree

teoksesta maa(1987)

1 menetys

me menetimme kultaisen temppelin,
pakenimme
luuhun asti
ulottuvat viillot
vasta kirvellen
ryntäsimme eri suuntiin
vailla päämäärää
muuta kuin piiloutua
nuolla haavat
unohtaa tappion häpeä
ja vielä kerran astua
kultaiseen temppeliin
tuntea kuinka se järisyttää
tavoittamattomia planeettoja
nivuten kosmoksessa, suo levon.
tälläistä on onnen soturin elämä,
tappiota ja pakoa,
rukouksia ennen ja jälkeen
taistelun.
lyhyt on levon uni
niiden välillä
voitonjuhlien ylikiihottunut humu
sitten apeus
kuin koiralla
heti parittelun jälkeen.

Kultaisesta temppelistä
hän käy taistelua
uneksii ikuisesta levosta siinä
ja muuttuu levottomaksi
jo kolmantena rauhan päivänä.
ja kohta hän kuulee torvien kutsun
kaukana sumussa
tömisevät kaviot
kerääntyvät joukot
on aika pimeyden
kohdata pimeys
ja mitata
kumpi
julistetaan valoksi
vain pieni merkki:
ele,ehkä nauru
ehkä pahan
teroittama katse
niin vähästä me jätämme
hyvästit kultaisen temppelin
parantavalle vedelle
pyhän kirjan mutinalle
niin tulee viljelijästä sotilas
papista puoskari
rukoukseen kumasrtuneesta väestä
pyllistävä joukkio
pian taistelu riehuu
ja valkoisen lipun
kantajaa ammutaan

miten puolustat temppeliä
joka on
rakennettu ilmasta
jolla ei ole
muita muureja
kuin omasi
ja ne jotka hyökkääjä
on rakentanut itselleen?
sen tekee onnensoturi sinussa
ja sinun on paettava pitkälle
niin kuin apina
pakenee leijonaa
naurettavuuteen asti
vähempään se ei tyydy
kun kultaisesta temppelistä
taistellaan
jos tunnet harteillasi
raskaan painon
raskaamman kuin muistosi
kun kompastelet
yli risujen ja kivien
niin se on vain
kultaisen temppelin varjo
haukan kaltainen
se istuu harteillasi
työntää kyntensä lihaasi
ettet unohtaisi
mitä pakenet
mitä menetit
ja että pakosi on turha
sitä sen linnun kynnet
sinulle kertovat
se metsästää sinua
löytää kiven kätköstä
löytää
humalan suojasta
kuinka itketkään
että koskaan astuit
kultaiseen temppeliin,
helvettiin,
kuinka kaipaatkaan
sinne autuuteen

teos nälän ja selibaatin runot(kokoelma 1970-1984 vuoden teoksista)

Korvannipukan kun ottaa
hampaiden väliin,varovasti
ja pitää siinä, ja hennosti puree
korvannipukkaa
sitä äkkiä muistaa
miltä tuntui painaa
hampaansa öylättiin
millaista se oli ,miltä tuntui
muuttua vereksi ja lihaksi
olla yhtä

Ei meitä kahta
ole luotu tänne
kulkemaan rinnakkain,
ei,
vaan liikkumaan
juuri tällä tavalla
sisäkkäin,toisissamme
juuri me. juuri näin.
aivan kuin emme olisi
tänne mitään muuta
tulleet tekemäänkään.

yksikin tälläinen kuiskaus
sinun suustasi
huutojen, hätäisten kirkaisujen
ja mykistyneen kauhun keskellä

yksikin tälläinen kuiskaus
miltä minä tunnun
sinulle, sinussa.

yksikin tällainen kuiskaus
saa vedet jakautumaan
sokeat näkemään
rahanvaihtajat viskaamaan
saaliinsa tuuleen

yksikin tälläinen kuiskaus:
onnea suurempi
iloa keveämpi
yksikin kuiskaus:
niin kuin eläin
aamukasteisella niityllä
sinä olet

Ahkeroituamme kuusi päivää vuoteessa
niin että joka kohta meissä
joka aukko, oli uudelleen syntynyt
vastasyntyneen suu,
me seitsemäntenä
päätimme levätä
rakastelemalla aamusta iltaan
kuin viimeistä päivää

paljasta selkää pitkin
niskasta pakaroiden
jokea kohti
hitaasti matkaavaa kielenpäätä
parempaa
tuskin kenelläkään
on tässä maailmassa tarjota

teoksesta desire(1997)

Aamulla
liian uninen
päivällä
liian kiireinen
illalla
liian väsynyt

ja yöt nukkuu

Jos elämä on kerran gramofoni
ja minä, neula
niin kuka helvetti
on pannut pyörimään
tämän typerän kivikiekon

Nälkäisille olette leipä
janoisille olette vesi
mutta niille jotka
ahmivat ajan kuluksi
ja kylpevät kuohuviinissä
te olette unettomien öiden lähde.
ja minulle, pala sydäntä.

kukkiva kivi valitut runot 1970-1977