IRC-Galleria

Vaikeneminen on kultaa
puhuminen hopeaa
hiljaisuutta tahdon julistaa
-Marko Annala/Mokoma-

Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia

Hengitän satumaailmassa ja luulen voivani vielä
nähdä keijun tai menninkäisen,
mutta ymmärrä en kuinka kaunista on
pelkkä sammaleen peittämä kanto,
jonka päällä voi levähtää,
silloin kun kiire matkalla on,
vaikka hoppu tappaakin nautinnon

Kasvan korkeutta kuusi ja leveyttä viisi
Varjollani peitän teidät alleni
Olen pienin suurista mutta mahdu enää en
Vanhaan maailmaani takaisin olen jättiläinen
Silti vielä kasvan!
Kasvan!
Kasvan!
Kasvan!
-Mokoma-

ei ollu hääviä seisoskella kylmässä tuulessa ja tihkuttelevassa vesisateessa, mutta tulipa käytyä:)
tykkimies koivisto, yeh kyllä sitä on veljestään ylpeä:)

täydenystä huomenna veljen valan jälkeen..

se tästä elämänfilosofoinnista..palailen illalla asiaan Kurtsista käsin..vi se`s:)

Miljoonan lottovoitto vai uskovaisuus?
Ei kaduta valita jälkimmäistä!

Miksi rakastaa materiaa,
joka on niin katoavaa?
emme sitä mukaamme saa,
kulkiessamme rajan taa.

Polvet verillä
olen perillä
edessä korkeimman tuomarin

Vedän rinnastain
läpeensä mädänneen
syntisen sydämen

Odotan peläten
jätätkö kärventymään liekkeihin helvettiin
vai ojentaako pietari henk.koht
kutsun jameihin parhaisiin

Mailla manalan
poika Jumalan
tekee teoista suurimman

Armahduksen saan
sydän puhdistetaan
minua arvostetaan ja rakastetaan

Tästä hetkestä lähtien
esitän pienimmästäkin onnenmurusesta kiitoksen
Halleluja!
-My Own-