IRC-Galleria

Yksin ei kyenneet rauhassa olemaan
Eikä omia teitään kulkemaan
Kerran sattuivat jossain kohtaamaan
Sattuivat myös rakastumaan

Yhtyneet psyyket kiinni toisissaan
Yhteisissä aatteissaan
Yhtyneet psyyket nukkuvat vuoteessaan
Yhteisessä unessaan

Ne kaiken jakaa, ajatuksetkin
Sen minkä antaa saa aina takaisin
Ei maailmassa liene mitään kauniimpaa
Kun kaksi yhden vuoksi luopuu omistaan

Yhtyneet psyyket kiinni toisissaan
Yhteisissä aatteissaan
Yhtyneet psyyket nukkuvat vuoteessaan
Yhteisessä unessaan

Kun virta kulkee tajunnasta tajuntaan
Se ei pääse koskaan loppumaan

Ei sellaista tienneet olevankaan
Niin vain pääsi tapahtumaan
Ajautuivat samaan pyörteeseen
Päätyivät synteettiseen ihmeeseen

Yhtyneet psyykeet kiinni toisissaan
Yhteisissä aatteissaan
Yhtyneet psyykeet nukkuvat vuoteessaan
Yhteisessä unessaan

Ensin yrittää vain unohtaa kaiken
sitten alkaa miettimään
minkä nimen voisi antaa tunteelleen
Jos tää oliskin vaan surua pelkkää
kipeyttä eiliseen
hätä siitä että jäi niin yksikseen
Jos tää ois sitä että halveksii ja vihaa
katkeruuteen palvattua lihaa
voisi kyynisyyden siltaa päästä yli huomisen
Jos tää ois kosketuksen kaipausta pahaa
voishan silloin polttaa vähän rahaa
tuhlata yökaudet naisiin ja juomiseen
Ensin yrittää vaan unohtaa kaiken
sitten huomaa kauhukseen
että muistaa aivan tarkalleen
Kello kolme yll koskettaa (yksi valhe joka ikisen yön)
huulet otsaa
Kello neljä hiukset heilahtaa (unen sekaisen ja ikävän yön)
verhon takaa
Kello viisi nainen naurahtaa (ooooooooooooh)
aivan hiljaa
Viime yönä kun mä tuntikaudet valvoin
niin mä viimein keksin sen
minkä nimen voisi antaa tunteelleen
Kipu kuuma joka hellitä ei hetkeksikään
piikki menneen rakkauden
lävisti kuin oka sydämen

Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.

Alakerran vanhapiika joka päivä maahan polvistuu
pennies from heaven se rukoilee
Kuulakärkikynällään se pidemmäksi piirtää kämmeneen
elämänviivan liian lyhyen
Mä ikkunoita putsailen
Mä ikkunoita putsailen

Runoilija vihdoinkin on saanut vuokrakämpän itselleen
aamuvirtsa sen tuoksuu musteelle
Se krapulassa ovi auki wc-pöntöllä istuu ja kiroilee
ja tiuskii syntyvälle kirjalleen
Mä ikkunoita putsailen
Mä ikkunoita putsailen

(kerto)
506 ikkunaa
tässä talossa on kaikkiaan
Niitä puhtaaksi kai milloinkaan en saa
506 ikkunaa
kun ruudun viimeisen valmiiksi saan
Niin alusta täytyy mun taas aloittaa

Yläkerran leskirouva joka kerta osaa minut yllättää
se pukeutuu vain käsiinsä
On kampaajalla insinöörin hiuksia päiväkirjan välissä
se lattialta niitä kähveltää
Mä ikkunoita putsailen
Mä ikkunoita putsailen

Mä joka päivä taivasalla ikkunoita työkseni puhdistan
ja keinun maan ja taivaan välissä
Kun puluparvi paskantaa niin jonkunhan se täytyy jäljet pyyhkiä
kas sellaista on elämä
Mä ikkunoita putsailen
Mä ikkunoita putsailen

rakas o oksennustaudissa ja kuumeessa:( toivottavasti ei muhun sitä tartuta ku koeviikko tulossa ja kaikkee...

yeah torstaina alkaa teho-osasto..

huomenna ettiä tänne jotn, järkevää tai vähemmän:)

palattu taas arkeen ja seinäjoelle..

Kuinka monta vuotta virrat juoksikaan
ja kuinka paljon sadekausia saapuikaan
kuinka monta kertaa ohi kuljitkaan
ja kuinka paljon valovuosia kuluikaan

Kunnes minä ostin tavallisen taivaan
avaimet maailman
jossa sydämet on paikoillaan

Sieltä minä ostin tavallisen taivaan
kotitekoisen tunnelman
sen onnellisen tarinan

Miten paljon minä lauseita lainailin
ja miten monta totuutta vain hautasin
miten paljon tulivuorilla seikkailin
ja miten turhaan karttapallolla matkustin

Kun käynyt on tien myrskyisen
ja tietää kaipuun kurjuuden
niin kaiken kauniin vierelleen
voi jälleen löytää matkalleen

Ei päivät yöt sua milloinkaan
onneksi vieneet kuitenkaan
soi meidän laulu kuiskaten
kylmillä mailla kertoen

Soi meidän laulu sinulle taas uudestaan
niin kauniit muistot mieleen tuo se soidessaan
ei taivaat maat voi eroon viedä milloinkaan
jää meidän laulu tuuliin ainiaan

Kun uneen saan sua saatella
tai uuteen aamuun astella
soi meidän laulu mielessäin
ja siksi luokses viimein jäin