IRC-Galleria

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista yhden ainoan Jumalan
Laula heille saduista
Laula sodista
Laula kivikaduista
Laula sydämestäsi kaikki se
Laula se niin kuin Herralle

Katso silmillä itkevän
Silmillä nauravan
Katso silmillä kuolevan
Katso silmillä syntisen
Silmillä rakkauden, joka voittaa kaiken sen
Katso silmillä voittajan
Silmillä sokean
Silmillä väliinputoajan, maalaa sydämestäsi kaikki se
Maalaa se
Niin kuin Herralle


Kerro liikkeillä tanssijan: minä rakastan, minä välitän vieläkin
Kerro maailmassa näytelmän: minä ymmärrän, minä kutsun sielläkin
Puhu viivoilla taulussa
Puhu ilmeillä
Kuiskaa sanoilla laulussa
Tee sydämestäsi kaikki se
Tee se
Niin kuin Herralle

Minä köyhään päähän sillan
Synnyin varhaiskevääseen,
Jälkeen helmikuisen illan
Pyhäaamuksi vaihtuneen.
Minä tiedän kyllä tieni:
Olen suuri, olen pieni.
Milloin kaiken tuhosin,
Suotta uhosin.

Minä jaksan uupumiseen,
Mutta kauemmaksi en.
Missä toiset löytää klisheen,
Sinä vaistoat ihmisen.
Sinä kysyt, minne menen,
Etkä suinkaan, kanssa kenen.
Meill' on tahto nisäkkäin
Olla sisäkkäin...

Aina kanssain joudut sä seikkailuun.
Senkin ymmärrän, mitä en.
Saanko olla tässä
Sua löytämässä?
Vaikka kadoksiin ryyppäisin kaiken muun,
Koskaan unohtaa voi sitä en:
Sinä rakastat minua pienestä pitäen.

Purjehdimme eksyksissä.
Tuuli tulee kauempaa.
Neuvot väylän sinne missä
Emme löytäisi majakkaa.
Lämpö rinnan, liike lanteen...
Nimes piirrän taivaan kanteen,
Kun me siellä yövytään,
Sinne syövytään...

Ehkä jossain vuoristoissa
Reitti löytyy ihmiseen.
Ehkä maailmalta poissa.
Ehkä kauhuissa liikenteen.
Minä hapuilen sun kättä,
Sulle tarjoon empimättä
Tuskan jokaikisen,
Käden hikisen...

Enkö koskaan vie sua seikkailuun?
Mitä tajuan? Mitä en?
Saanko olla tässä
Meitä löytämässä?
Vaikka kadoksiin ryyppäisin kaiken muun,
Koskaan unohtaa voi sitä en:
Sinä rakastat minua pienestä pitäen.
-Juicea-

Mä tarkkailen sua
Ja seuraan
Sun elämää
En halua tietää susta sen enempää
En nimeä enkä ikää

Mä katselen sua salaa
Olet minun, muttet kukaan
-J.Tervomaa-

"Luuletko ihmeiden sut valitsevan
Uskotko henkien sua varjelevan
Pelkäätkö sun pelkojen paljastuvan
Sydämesi viisauden horjuvan?

Toivotko kaipauksen sut palkitsevan
Uskotko virheiden sua turmelevan
Katoavan kauneuden sut piilottavan
Luuletko sun voimien loppuvan?
-J.Tervomaa-

Voi ystävätkin piruja olla kun ne suuttuu
Jos loukkausta kauan jatkuu
Muukalaiseksi sydän muuttuu
Haavoja kauan umpeen sidotaan
Kyynel meinaa...
Mutta kestää
Kaiken se kestää
-Jonna Tervomaa-

Mietin niskaasi ja hiuksiasi hentoja
Poskipäitäsi ja korviesi muotoa
Näen mielessäni hymysi ja äänes kuulen
Kieles kärjen tunnen kun se kohtaa kaaren huulen
Olet tässä, mutta kaukana niin sittenkin

kertosäe:
Olet uneni kaunein ja suloisin
Niin totta ja harhaa vain kuitenkin
Olet uneni kaunein, mut etäisin
(2x)

Mietin sormiasi, käsiäsi vahvoja
Aistin katseesi, kun viivähtää se minussa
Joka hetki, jonka lähelläsi olla saankin
Minut pelastavat, eroon vie se katkerankin
Olet läsnä, muttet sydämessäin milloinkaan
Olet porttini unelmaan

kertosäe (3x)

Haave herkin ja haavoittuvin
-J.Kurkela-

tampereella oleskelen..

KLARA VAPPEN!!!

Pelkohan on kai vain hyvä asia
Tuntee ainakin olevansa olemassa
Kai sekin meitä yhdistää
kumpikaan ei uskalla tuntea mitään

Mitä edestään löytää
sen taakseen jättää
Älä mieti mitään
mitä et ole tehnytkään
Ja kun aika on valmis
ota kaikki se vastaan
Silta yli sen kaiken
ei sorru kuitenkaan

Turhamaisin tapa viettää elämä
on kantaa mitättömästä syyllisyyttä
Ajatuksesi on pelkkä karkotin
Avaa silmäsi, ymmärtäisit itsekin

Ja kun nämä lauseet otat lopulta vastaan
mieti kuinka hyvin itsesi tunsitkaan

Anna katto sielulle jolla ei ole
Siivoa turhuus joka kuluttaa
Kuuntele kutsu ja tule
Kyllä kaikkia hetken pelottaa

Kirjoitetaan tulevaisuus
Ei pitkää ei turhaa
Meidän hetken ikuisuus
On kaunis ja pelastaa

Tukahduta tummat tunteet
Lepää sielusi liekillä
Kun pelkosi ovat kasvaneet
ei ole millään mitään väliä
-Heijaste-