IRC-Galleria

When lights go down, I see no reason
For you to cry. We've been through this before
In every time, in every season,
God knows I've tried
So please don't ask for more.

Can't you see it in my eyes
This might be our last goodbye

Carrie, Carrie, things they change my friend
Carrie, Carrie, maybe we'll meet again somewhere again

I read your mind, with no intentions
Of being unkind, I wish I could explain
It all takes time, a whole lot of patience
If it's a crime, how come I feel no pain.

Carrie, Carrie, things they change my friend
Carrie, Carrie, maybe we'll meet again

Carrie, Carrie, things they change my friend
Carrie, Carrie, maybe we'll meet again somewhere again
-Europe-

Niin paljon rakkaus ratkaisee
Ei suudelma kenellekään pahaa tee
Tiedän sen
Eikö kukaan uskalla rakastaa
Näyttää lailla lapsen tunteitaan
Sydämestään

Kuinka jaksaisin kaiken
murheeni taakkaa sisällä kantaa?
Ilman jos päivästä päivään
et rakkauden voimaa vois tilalle antaa

Joskus jos matkani arjeksi eksyy, ryhtiä suorempaa tapailen
On turva ja lohdutus hetkessä täällä, syrjässä sykkyräsydämen

Alle tammen harmaan, luokse vanhan ja viisaan
Tyhjän taivaankannen alta toiveet suuret kannan
Itsekseni istun, yskiskelen yksin
Kohta kolmen tunnin, vaan jospa vielä vartin vuotan

Siiven tyngät, siivet kuitenkin

Mustan mielen pyyhkii, puhkuu pois palkein
Toivo siipinensä, luottamus sulin valkein
Kohta kolmen tunnin, neljäskin jo niiaa
Vuotan vielä vartin, vartin verran viileää iltaa

Ruskoa värittää taivaankansi tyhjyyttään
Kasvoille elottomille

Äkkilähdön lailla, kuin vain varkain
Kertoo riimi rungon, kuoreen kaivettu kirjain
Koko kylmän illan, kohta kolmen tunnin
Vierelläni on hiljaa kivessä nimi, jonka tunnen

Ei kulua kerennyt monta aikaakaan
Kun tuhka alas asettuu
Kivijalan alleen on noki peittänyt
Yötaivas vielä savuaa
Johonkin on tuttu parvi kadonnut
Illan auer painostaa
Tomumaja alleen haudannut
On jotain joka muistuttaa
- Sepedeuksen tuhkaa

Vesi kaivon välkkyy kuin taivas itse ois (2x)
Kansi on avoinna, toiset jo muualla, aatos viel sininen
Kas vesi kaivon välkkyy...

Aalto häilyy kimallellen
Aurinko vettä tanssittaa
Näkeekö äiti veden takaa
Poikansa siniset silmät?

Tuuli pyyhkii metsän selkää
Oksia sivuun taivuttaa
Näkeekö äiti puiden takaa
Poikansa siniset silmät?

Pisarat puhkoo hiekan pintaa
Totuutta uutta rummuttaa
Näkeekö äiti sateen takaa
Poikansa siniset silmät?

Muistot mittaa uutta päivää
Mitään ei saata unohtaa
Näkeekö äiti ajan takaa
Kiinni on siniset silmät

On vangeilla monta vartijaa
Mutta tässä huoneessa vain yksi ainoa
Kun vapaa kohtaa vangin, laittaa kädet vasten lasia
Kuin kieltona tai kuin kosketuksena

Tuttu naama heijastuu vihreässä valossa
Luodinkestävään, läpinäkyvään seinään
Isä, kuten poika, omaa rangaistustaan istuvat
Vartijan silmien alla, eri puolin pöytää

Kuka heistä onkaan siellä pakosta

Ei askeltakaan, ei sanoja
En löydä enää tarvetta karata
Jos totuus ei pala tulessakaan
Oli paluuni oikein ja puhe turhaa