Ikuisesti
Kun aika on, kesän saapuvan nään.
Kun ajallaan luonto herätetään.
Kun aika on syksy sateensa tuo,
ja ennen kuin huomaatkaan, hiipii talvi jo luo
Kun aika on, talo rakennetaan
ja uskoen uutta unelmoidaan.
Kun aika on vanha, revitään pois
ja minne vie huominen ,kuka kertoa vois?
Vain yksi jää, ei löydy muuta kestävää
vain risti kantaa ikuisesti.
Vain yksi jää on muu ohi kiitävää,
vain risti kuolemankin kesti.
Vain yksi jää!
kun aika on, kyynel kastelee maan
ja itkun tie meille lahjoitetaan.
Kun aika on, ilo ihmeellinen
meidät valtaa ja vie maahan lohdutuksen