Joo mä tiedän mitä tunnen
mutta koskaan
sitä ääneen sano en
Mä pelkään että joskus
peilistä katsoo sun
kaltainen
Mä en suutu, enkä raivoo,
enkä huuda
siihen suostu enää en
Yksi ainoo katse, jota et
ymmärrä kuitenkaan
kertoo enemmän kuin kaikki
sanat yhteensä
siitä, mitä tapahtuu
syvällä mun sisällä
ja siitä mikä odottaa
vielä sitä hetkeä
kun oon vapaa kaikesta,
mitä kannan mukana
Tiedän kuka sinä oot, mut
onko sulla hajua
siitä mihin päässyt oon
ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäisi
kai kiittää sinua
avasit mun silmät enkä
usko enää satuja.