IRC-Galleria

sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden sekä raittiuden hengen.

Sillä Jumalan sana on elävä, voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun& hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.
Hebr. 4:12

Mutta ne jotka rikastua tahtovat lankeavat kiusaukseen ja paulaan,ja moniin mielettömiin& vahingollisiin himoihin, jotka opettavat ihmisen turmioon ja kadotukseen.sillä rahanhimo on kaiken pahan juuri;sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
Mutta sinä, Jumalan ihminen,pakene semmoista ja tavoita vanhurskautta, Jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä , hiljaisuutta.

Älä laiminlyö armolahjaa,joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta,vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi. Harrasta näitä, elä näissä,että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä., sillä jos sen teet olet pelastava sekä itsesi että ne jotka sinua kuulevat

Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sen tähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.
Jer.31:3

sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on
Hebr.10:36

Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne
Kristuksessa Jeesuksessa.
Fil.4:7

Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi,
nyt ja iankaikkisesti.
Ps.121:8

TONTTU

pakkasyö on ja leiskuen
pohja loimuten viskoo
kansa kartanon hiljaisen
yösydän unta kiskoo
ääneti kuu käy kulkuaan
puissa lunta on valkeanaan
kattojen päällä on lunta
tonttu ei vain saa unta

ladosta tulee hankeen jää
harmaana uksen suuhun
vanhaan tapaansa tirkistää
kohti taivasta kuuhun
katsoo metsää mi hongat on
tuulen suojana kartanon
miettivi suuntaan sataan
ainaista ongelmataan

partaa sivellen aprikoi
puistaa päätään ja haastaa
ei,tätä ymmärtää en voi
ei, tää pulma on vasta.
eittää tapaansa järkevään
taas pois nämä vaivat pään
lähtee toimeen ja työhön
lähtee puuhiinsa yöhön

aidat ja puodit tarkastain
lukkoja koittaa nytkyin
lehmät ne lehdoistaan näkee vain
unta kahleissaan kytkyin
suitset ja siimat ei selkään soi
ruunan mi kyöskin unelmoi
torkkuen vasten seinää
haassa se puree heinää

lammasten luo käy karsinaan
makuulla tapaa ne ukko
kanat jo katsoo pienallaan
istuu ylinnä kukko
kopissaan vahti hyvin voi
herää ja häntää liehakoi
tonttu harmaja nuttu
vahdille kyllä on tuttu

luikkii ukko jo tupahan
siellä on isäntäväki
tontulle armoa antavan
näiden jo aikaa näki
varpain hiipivi lasten luo
nähdäkseen sulot pienet nuo
ken sitä kummeksis juuri
hälle se riemu on suuri

isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna mut mistähän
tie oli avutonten
polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni,
läks mihin niin
ongelma josta halaa
selkoa noin taas palaa.

latoon parvelle pyrkii vaan
siellä hän pitää majaa
pääskyn naapuri suovallaan
on liki räystään rajaa
vaikka pääsky nyt poissa on
keväällä tuoksuu tuomiston
kyllä se saapuu varmaan
seurassa puolison harmaan

silloin aina se sirkuttaa
monta muistoa tieltä
ei toki tunne ongelmaa
näin joka kiusaa mieltä
seinän raosta loistaa kuu
ukon partahan kumoontuu
liikkuu parta ja
tonttu se miettii pulmaa

vaiti metsä on alla jään
kaikki elämä makaa
koski kuohuvi yksinään
humuten metsän takaa
tonttu puoliksi unissaan
ajan virtaa on kulkevinaan
uni minne se vienee
missä sen lähde lienee

pakkasyö on ja leiskuen
pohja loimuten viskoo
kansa kartanon hiljaisen
aamuun unta kiskoo
ääneti kuu käy laskemaan
puissa lunta on valkeanaan
kattojen päällä on lunta
tonttu ei vain saa unta

En pelkää huomista,
sillä olen nähnyt
eilisen ja
rakastan tätä päivää