IRC-Galleria

Ja hän jatkoi puhumista: "Kuulehan poika
arvaa miten minut tästä tänään palkitaan
No, rintamakorvausta saan yhden markan kuussa
markka kuulosta, nehän tekee musta pilkkaa!"

Kun katson tätä maailmaa mun tekis mieli oksentaa
ihmisten itsekkyys kun kaduilla raivoaa
Kiittämättömyydellä rakkaus palkitaan
tätäkö me tahdotaan, kysyn vaan

Tiedän etten milloinkaan saa maailmaa muuttumaan
ihmisten itsekkyys kuitenkin vallan saa
Onneksi saan luottaa: pääsen uuteen maailmaan
jota ihminen ei milloinkaan pysty pilaamaan

Siis vaikka pahuus kulkee vastaan kaduilla
ja rakkautta potkitaan taas porttikongeissa
Saan etukäteen juhlia totuuden voittoa
Jeesus Kristus kaiken on vielä korjaava

Yrittäjä

Yritin elämää rakentaa, samalla maailmaa parantaa
oppia toista rakastamaan, onnea tasaisesti jakamaan
No kuinkas sitten kävikään kun voimat alkoivat ehtymään
niin kauniit ajatukset häviää kun tosiluonto peilistä irvistää

Olen liian pehmeä voittamaan, liian kova rakastamaan
olen niin väsynyt yrittämään, tyhjällä sisintäni täyttämään

Yritin elämää rakentaa, itse maailman voittaa
kahmia valtaa kunniaa, kerätä paljon mammonaa
No kuinkas sitten kävikään kun voittoja ei kertynytkään
niin luulot itsestä katoaa kun häviäjä peilistä kurkistaa

Olen liian pehmeä voittamaan, liian kova rakastamaan
olen niin väsynyt yrittämään, tyhjällä sisintäni täyttämään

Juice Leskinen - Heavydiggarin Vuorisaarna


Ja hän kiipesi vuorelle julistamaan sanomaansa.
Ja hän levitti kätensä näin sanoen...

Lapset kun paahtavat jykevää heviä,
äitien ilmeet on hämmästeleviä.

Pyydämme jotakin, vastaus on kieltävä.
Meidänkö on teidän paskanne nieltävä?
Nyrkillä poistamme viisaudenhammasta,
nuotioon tänään nyt kakstoista vammasta.
Kusemme solistin hopeahuiluun,
mummoja potkimme hissikuiluun.

Me rakastamme, me kaipaamme toimintaa.
Vaan eihän täällä mitään tehdä saa.

Koulu on meille vain symboli rutosta,
todistuksessamme on kolme kutosta.
Vaan eipä kannata sen vuoksi sysiä,
väärinpäin kutoset on kolme ysiä.
Hölmöä muka, jos seisomme assalla,
naurettavampaa on työttömyyskassalla.
Tylsää on luukulta luukulle samoilla,
elämän kanssa ei kannata mamoilla!

Me rakastamme, me kaipaamme toimintaa.
Vaan eihän täällä mitään tehdä saa.

Niille jos sanomme: "Elämä on tollasta",
eno ja isukki tippuvat jollasta.
Mutkina suorat, kurvit ne suorina.
Tärkeintä on, että kuolemme nuorina.
Arasti kokeilen tyttöni rantua,
saisipa jonakin päivänä pantua.
Ei ole vampyyriainesta murkussa,
valtion hampaat on kaikkien kurkussa!

Meitä vain ohjaa rakkaus elämään.
Kuolema tulee, jos elämä kielletään.

Neekeri se on vain pikkusen tummempi,
ei hakaristi oo ristiä kummempi.
Diggaamme ainakin Jeesuksen hapsia,
ja säälimme onttoja opetuslapsia.
Perkele, vittu, helvetti, saatana,
mitähän mahdamme taatana?
Nyt enää pyytele emme, vaan otamme.
Fraasilla meidän me voitamme sotamme!

Meitä vain ohjaa rakkaus elämään.
Kuolema tulee, jos elämä kielletään.

Olen sade katollasi
olen tuuli tukassas
pilke silmäkulmassasi
lottovoitto arvokas

Olen vieras olen tuttu
turvallinen olkapää
joku pieleen mennyt juttu
joka taivaan pimentää

Olen köyhän miehen Jorma Uotinen
jos sinulle sopii

Laitan kaiken takaperin
olen puiston asukas
pojanpoika Luciferin
pimeydenruhtinas

Kun on paha olo sulla
niin laulun siitä teen
ei oo muuta keinoo mulla
ollut vuosikymmeneen

Olen köyhän miehen Jorma Uotinen
jos sinulle sopii

Sua askel askeleelta
mä seuraan yli veen
ja hyppään parvekkeelta
vaikka makuuhuoneeseen

Olen Mussolinin klooni
olen melkein mitä vaan
ja kun tulet kainalooni
muodon ihmisen mä saan

Olen köyhän miehen Jorma Uotinen

Olen köyhän miehen Jorma Uotinen
jos sinulle sopii

-juice-

Läpi sotien ja pakkasten
On taistellut suomalainen
Katsonut silmiin kuolemaa
Keskellä korpimaan
Tietää mitä on yksinäisyys
Tietää mitä on työ
Silloin kun kylmyys päälle käy
Ja lähes loputon yö
Jälleen avuksi huuda taivaan jumalaa

Katajainen kansa kirveellä veistetty
Alla kovan kuoren sydän lämpöinen
Lauteilla saunan soidessa urkujen
Hien sekaan hukkuu kyynel kultainen

Kesäyön usvan ihanuus
Kaste laihossa kiiltää
Hallavuosien ankaruus
Haavan sydämeen viiltää
Portit pohjolan sydämeen
Rakkaus hehkullaan avaa
Elonkorjuun viimeisen
On aika jo alkaa
Jälleen avuksi huuda taivaan jumalaa

Ja mustat urut ne soivat
Vapauden sinfoniaa
Läpi tuskan kyyneleet toivat
Luokse onnen ja isänmaan

Opimme sanomaan
Niitä sanoja joita meiltä odotetaan
Ja osumat panssariin
Ne hymyllä kuitattiin

Järkipuhetta: "Hän on se oikea
älykäs ja sivistynyt, kuuntelehan nyt!
Vai mitä mieltä olet siellä alhaalla?"

Järkipuhetta: "Juuri se oikea
kauniskin, miellyttää ihoa ja silmää
Sydän, ystäväni, ootko kuulolla?"

Sydän on hiljaa, se ei vastaa
Mitäs meni tyytymään tyydyttävään
Eikä etsinyt enemmän
Kun ei uskonut parempaakaan löytyvän

Järkipuhetta: "Epäilyttävän hiljaista!
Pitäisköhän huolestua ystävänsä puolesta
vaikka kaiken järjen mukaan sen on oltava kunnossa?"

Järkipuhetta: "Taidat sittenkin olla kuulolla
jostain syystä mua välttelet, mutta syytä kerro et
Sydän, sano edes jotain, mitä tahansa!"

Sydän ei vastaa, se on hiljaa
Miten selittäisi järkiperäisesti
Että vaikka osallistui valintaan
Toisinaan haikailee parempaan

Sydän on hiljaa, se ei vastaa
Joskus on helpompi vaieta kuin vetää hätäjarrusta
Vaikka jälkikin ois pahaa, jälkikin ois pahaa katsella

Sydän on hiljaa
Eikä vastaa, eikä vastaa...
-rajaton-

Ei aika haavoi paranna vaik niin luullaan
Toivottavasti siihen pisteeseen ei ikiin tulla
Kun eron hetki koittaa ja pakoon ei pääse
Toivottavasti ainoastaan pelkotilaks jää se
Mut pitää tajuta todellisuus läpi lasin vaan
Et haaveet ja totuus on kaks eri asiaa
Kumpa liika rakkaus ei vie kaikkii mun voimii
Siis nyt on aika rakkauden eteen alkaa toimii
Ei pelkist sanoist rakkenneta yhteistä taloa
Ei pelkät sanat pysty ravitseen rakkauden janoa
"Tää oli kohtaloo" ohan se niin helppo sanoa
Mut mä aion tehdä sen varmaks ja seuraa elämäni valoa
-mc mane-

Mc Mane: Rakkauden hinta

"Koskaan ei tiä mitä tulee tapahtuun...
Ja kelle tulee tapahtuun...
Se voi olla joko sun pahin vihamiehes...
Tai rakkain ystäväs...
Tai oma Rakas...
Tai jopa sä itte...

Rakkauden hinta on suuri...
Elämä on täynnä onnettomuuksia...
Tässä on yks tarina eräänlaisesta onnettomuudesta..."


Ensilumen saapuessa tyttö ikkunassa hymyili ja katseli/
Miten lumihiutaleet maan kasteli/
Poika tarttui tyttöö kädestä ja katsoi silmiin/
Tyttö kirkkain silmin taas katseli pilviin/
Oli tytön syntymäpäivä ja ilma niin kaunis/
Siitä mielellään vaikka koko päivän nauttis/
Mut poika kertoo että sil on tytölle yllätys/
Tästä lahjasta tyttö aivan varmaan yllättys/
Poika lähti pihalle jo starttaamaan autoo/
Tyttö empi "mitähän se jätkä oikein hautoo"/

Sit tyttö meni istumaan repsikan paikalle/
Nopeasti turvavyöt kiinni laittaa se/
Kun huomaa miten ensilumi on jäätynyt/
Tienpintaan kiiltävänä päätynyt/
Sitten poika painaa kaasua ja lähtee kohti/
Kultasepänliikettä mut se tyttö pohtii/
Kun ei tiedä vielä mitä poika oikein antaa/
Eikä osaa aavistaakkaan rakkauden hintaa/
Tyttö silmät kiiltävänä katsoo maantien pintaa/
Hiljaa henkee vetäisee ja koittaa omaa rintaa/
Tuntee miten sydän kovempaa tavallist hakkaa/
Silti iloisin mielin he jatkavat matkaa/
Poika hymyilee ja silittää tytön päätä/
Samalla kun renkaat pyörii ylikierroksia jäällä/

Kunnes yllättäen tulee vastaan väistämätön mutka/
Jarrut ei pelaa nyt tyttö alkaa huutaa/
Ei siinä tilanteessa pysty mitään miettiin/
Kun satalasissa ja auto lähtee heittelehtiin/
Auto törmää tienviittaan ja rysähtää penkkaan/
Ne luuli et kaikki on ohi kunnes tulee rekka/
Samaan mutkaan eikä sekään pysty jarruttaan/
Nyt jo poikakin alkaa hädissänsä huutaan/
Hän katsoo tyttöä vielä viimeisen kerran/
Ja sanoo tytölle "aikaa on vielä hetken verran/
Mä rakastan sua ei pelätä kuolemaa/
Ei oo aika meidän lähtee nyt eikä vielä huomena/
On tuonela meistä niin kaukana pysy vahvana/
Kätesi risti ja rukoile vaan parasta/
Rakkauden ja hengen menetys on aivan liian varhasta/
On mahdotonta luopua rakkaudesta parhaasta"/

Mutta rekka ei odota vaan tööttäys kuuluu/
Tyttö itkee ja auton lasit huurtuu/
Poika yrittää hädissänsä auton ovee avata/
Mutta aika loppuu ja rekka luisuu auton takana/
Kuuluu suuri törmäys ja silloin kaikki sammui/
Niin suuressa vauhdissa selvitä ei voi/
Rekkakuski kuoli ja auto kaatui maantielle/
lopulta ambulanssikuskit löysi verisen miehen/
Penkasta autosta rekka-auton alta/
Poika oli huonossa kunnos tilanne näytti pahalta/
Mutta pari viikkoo eteenpäin ja hän teholta heräs/
Katsoi ympärilleen että missä tyttö lepäs/

Hoitaja selitti jotain erityistarkkailemisesta/
Ja tytön pienen pääkallon murskautumisesta/
Aivoverenvuodosta ja halvaantumisesta/
Sekä maksasta puhjenneesta/
Poika voinut ei käsittää että mitä tapahtui/
Kunnes häneen mieleensä taas muistui/
Iso kolari jossa rekka ajoi päälle/
Kun oli ajanut liian kovaa tien jäälle/
Poika purskahti lohduttomaan itkuun/
Kyynel toisensa jälkeen silmäst tippuu/
Hän painoi päänsä tyynyyn takaisin/
Ja toivoi että tuohon hetkeen vielä palaisi/

Parin viikon jälkeen Poika pääsi kotiin sairaalasta/
Mutta tiesi ettei tyttö ole häntä vastassa/
Hän tallusti lumisessa säässä yksin kotiin/
Kylmissänsä yksin talvee vastaan soti/
Kun hän pääsi kotiin hän otti esiin kynän/
Sekä paperia ja myöskin kännykän/
Hän puhelimen käteen otti ja soitti/
Sairaalaan kysyäkseen että mikä tytön vointi/
Mutta suru-uutisen hän kuuli puhelimessa/
Että hänen tyttönsä makaa nyt 00-kerroksessa/
Nuori tyttö ikää vasta kuusitoista/
Maailman julmuutta nyt kirosi ja huusi poika/
Kunnes paikalleen juuttui ja kännykän tiputti/
Nyt elämisellä itseään vaan kidutti/
Hän lähti kotoa kävelemään kohti siltaa/
Kohti mutkaa jossa huudettiin kilpaa/
Jossa viimeisen kerran tytön äänen kuuli/
Jossa tytön hengissä selviävän luuli/
Nyt poika katsoo ylös ja hymyilee taivaalle/
Lupaa että tulee tytön luokse taivaaseen/
"Lupasinhan olla ikuisesti sun luona"/
Tuona hetkenä poika huomaa/
Kuinka sillan alle tunneliin iso rekka kiitää/
Poika ristii kädet ja elämästään kiittää/
"Lupasinhan että vielä joskus tulen luokses/
Se aika on nyt mä teen mitä vain sun vuokses"/
Tippuu vika kyynel "nyt on sun luokses matka"/
Eikä kumpikaan heistä jäänyt elämäänsä jatkaan.../

"Muista että onnettomuuksia voi sattua jokaiselle...
Niin hyville kun huonoillekkin ihmisille...
Ei onnettomuudet oo ihmisistä kiinni aina...
Se on vaan karu totuus ettei ikinä voi tietää tosiaan mitä tulee tapahtuun..."

Ihan pikku ihmeen
tilaisin myös päivälliseksi.
Ravitsevan ihmeen
kaiken tämän kyynisyyden, kylmyyden
ja itsekkyyden vastavoimaksi.

Näkisinpä ihmeen tänä yönä.
Ihmeen, jonka voisi kierrättää
niille, joilla elämä on työnä.
Niille, jotka väsymättä uskaltaa
ja puolustaa ja kunnioittaa pientä elämää!